Suicide Squad

Epämielenkiinoiset epäihmiset 

No tässähän kävi niinkuin pelkäsinkin. Valtava DC-pannukakku. Mutta toisaalta, mitä odottaakaan, kun otetaan nippu ei niin mielenkiintoisia DC-sarjakuvakonnia, joista vielä suurin osa on peruskatsojalle tuntemattomia. Lisäksi käsikirjoitus, jossa ei ole mitään uutta tai mielenekiintoista.

Teräsmies on kuollut ja USA:n hallitus päättää valmistautua varmuuden vuoksi uhkaan, jos Teräsmiehen kaltainen voimakkuus, päättäisikin kääntyä äiti-Amerikkaa vastaan. Eli kootaan joukko superkonnia vankilasta ja pakotetaan heidät palvelemaan hallitusta.

Kohtahan sitten tällainen supervoima, Lumoojattaren ja hänen veljensä muodossa ilmestyykin, koittamaan maailman valloitusta. Nämä kaksi noitaa, ikuista voimaa saavat sitten niskaansa joukon eripuraisia kriminaaleja supervoimineen. Hieman sivujuonena soppaan heitetään vielä Jokerin ja Harley Quinnin sairasta rakkaustarinaa.

Hahmot esitellään voimineen heti elokuvan alussa pikakelauksella, jotta elokuvaa voisivat seurata myös sarjakuvasta mitään tietämättömät. Silti jokainen tyypeistä jää vain paperinohueksi.

Käsikirjoitus on kaikessa tylsässä yksinkertaisuudessaan nähty valkokankaalla jo niin monta kertaa, että katsoja varmasti arvaa jo pitkän matkan päästä, mitä tuleman pitää.

Will Smith Deadshottina on Will Smith Deadshottina. Margot Robbie yrittää epätoivoisesti pusertaa Harley Quinnin roolistaan kaiken sen mielipuolisuuden, mitä ainakin sarjakuvissa hahmo edustaa, siihen kuitenkaan pääsemättä. Harmillisesti rooli jää ihan liian vaisuksi. Jared Leton kohuttu rooli on herkullinen, mutta Leto on vain statisti pienessä väkinäisesti käsikirjoitukseen ympätyssä hahmossaan.

Ryminää ja rytinää, paljon ammuskelua ja huonoja puujalkavitsejä. Edes 3D ei vakuuttanut, Sarjakuvafanina tämä oli tietenkin pakollinen nähtävä. Mutta suorastaan hävettää sanoa, että jopa Batman v Superman oli paljon mielenkintoisempi elokuva.

Plussaa hyvästä soundtrackista. Varmasti tälle oma vankka fanikunta löytyy. Minuun ei iskenyt.