Star Wars: The Last Jedi

Elokuvasarjan uusin osa luo enemmän kysymyksiä, kuin antaa vastauksia

Tätä on taas kieli pitkällä odotettu kaksi vuotta. Odotus palkitaan osittain, mutta samalla myös luodaan uutta toivoa, ja vieläkin enemmän odotuksia, että nähtäisiinkö kahden vuoden kuluttua se vieläkin tulematta oleva, ihan paras SW-elokuva?

Välissähän pääsemme jo ensi joulun aikoihin nauttimaan Han Solon omista seikkailuista tosin ilmeisesti ajallisesti ennen koko elokuvasarjan alkua. Ja nythän sen voi jo spoilaamatta kertoa, että Han Solo kuoli edellisessä oikean sarjan leffassa. Elokuva alkaa kun kapinalliset joutuvat hylkäämään tukikohtansa, koska pahikset ovat jälleen löytäneet heidät ja hyökkäävät valtavalla voimalla (miten niin tulee mieleen Imperiumin vastaisku?).

Nyt vain kinkkistä on se, että hyperavaruuten hyppäämällä, ei enää pääsekään pakoon, koska ryökäleet ovat keksineet uuden tavan jäljittää myös hyperavaruusajon aikana. Näin olleen ajellaan viimeisillä polttoainehöyryillä ja kammotukset saavuttavat koko ajan.

Finnin, BB-8:n ja uuden hahmon Rosen on löydettävä koodinikkari Las Vegasia muistuttavasta kaupungista, palattava takaisin, päästävä inhotusten alukseen ja tuhottava laite. Saman aikaisesti Rey kiukuttelee, etsii itsestään voimaa ja häiriköi rauhaan vetäytynyttä Luke Skywalkeria salaisella planeetalla jossain galaksin laidalla.

Lopulta käydään eeppinen taistelu suolaplaneetalla. Siinäpä juoni tiivistettynä ja oikeastaan mitään spoilaamatta.

KUKA on kenenkin setä tai täti tai anoppi tai muuta sellaista – en paljasta. Kuka on ja kuka kääntyy voiman valoisalle tai pimeälle puolelle – en paljasta sitäkään. Ja kääntyykö kukaan mihinkään ja selviääkö edes sukulaisuussuhteista tuon taivaallisen enempää?

Elokuva on sarjan pisin, ja se myös tuntuu hieman. Ei liian häiritsevästi, mutta jotain olisi voinut jättää pois. Lisäksi käsikirjoitus ei mene ihan perussarjan mukaisesti. Aina kun luulet, että no niin, nyt tää loppuu, niin aina tuleekin vielä eeppisempi kaksintaistelu tai vastaavaa.

Näyttelijätyö on edellisestä jaksosta tuttua perushyvää. Joitakin uusia hahmoja pidin aika turhina. Ja koska ihastuttava BB-8 esiteltiin jo edellisessä jaksossa, niin tällä kertaa ovat sitten vuorossa hassunhauskat avaruuden öttiäiset. Muutenkin huumoria on lisätty ja se toimii. Tätä pidän hyvänä asiana.

ENITEN  elokuvassa häiritsee se, mistä jo edellistä osaa hieman haukuin. Edellinen oli alkuperäisen toisinto, ja nappailua juonipätkää sieltä täältä pitkin emosarjaa. Kyllä tässäkin perus juonikuvio ammentaa siitä Imperiumin vastaiskusta, alun pako ja lopun suolaplaneetta kohtaukset olivat  suoraan kuin Hoth jääplanetalta ja Las Vegasmaista kaupunkia vertaan kovin Pilvikaupunkiin.

Lisäksi vähän sirkkelöityjä palasia sieltä täältä muualta. Mutta kaunishan tämä elokuva on kaikkinensa. Tehosteet ja lavasteet hivelevät silmää, musiikki raikaa ja kuvaan ehtii keskittyä, koska se ei ole täynnä pientä sälää, mikä vaivasi Episodeja 1-3. Upean visuaalinen, jopa taiteellinen. Kovasti pidin punaisista henkivartijoista varsinkin.  Kyllä tämän luulisi Star Wars -faneja miellyttävän. Minä ainakin nautin.