Solo: A Star Wars Story

Han Solo kerää tutut hahmot ympärilleen letkeän vauhdikkaassa sooloseikkailussaan

Kaikenlaisia huhuja ja vastoinkäymisiä tällä projektilla on ollut. Näyttelijänvaihdoksia, uusintakuvauksia ja muuta omituista. Voimme olla todella tyytyväisiä, että saimme nautittavaksi kuitenkin erittäin mainion avaruusseikkailun.

Han Solo (Alden Ehrenreich) pinnistää pikkurikkeistä kaukaiselta planeetalta kohti tunnettua salakuljettajan uraansa. Planeetalle jää hänen mielitiettynsä Qi’ra (Emilia Clarke). Han lupaa vielä palata. 

Matkalla hän taistelee valtaansa aloittelevan imperiumin puolella, kohtaa maailman tunnetuimman Wookien Chewbaccan (Joonas Suotamo), muutamia rikollisia, joilta oppinsa ja metkunsa omaksuu. Tottakai näemme jo alkuperäisissä elokuvissa nähdyn viittauksen miten Han kohtaa Lando Calrissianin ja pääsee ensimmäistä kertaa Milleum Falconin puikkoihin.

Epävakaata polttoainetta jahdataan niin vauhdikkaassa junakohtauksessa, kuin pelottavan pyörteen syövereissä. 

Vauhtia ja huumoria riittää, samoin kuin kieroilua ja pettämistä puolin sun toisin. Elokuva palaa alkuperäisten elokuvien tunnelmiin ja viihdyttävyyteen. 

Vauhtia piisaa ihan alusta asti, jopa hieman liikaakin. Tuntuu, että koko ajan mennään talla pohjassa. Välillä voisi hieman hengähtääkin. Silti hahmoja maltetaan syventää ja tehdä niistä mielenkiintoisia. Toisin kuin Rogue One -leffassa. Tarina on sopivan lapsellinen seikkailu, jossa on hieman romantiikkaa ja sopivan pahoja pahiksia. Tietty se SW-leffojen megapahuus Darth Vader jää uupumaan. 

Aiemmin Star Wars elokuvat ovat esitelleet hieman yksinkertaisia, hauskoja, jopa lapsellisia miestyylisiä robotteja, mutta mielestäni tämän kertainen omatahtoinen, tunteikas ja robottienvapautusrintaman asiaa ajava L3-37 naispuolinen robotti on yksi mainioimmista hahmoista. 

Kaikenlaista mörökölliä ja teknistä vimpainta ruudulla näkyy niin paljon, ettei kaikkea todellakaan yhdellä katselukerralla pysty sisäistämään. 

Elokuvan 3D toimi Tampereen Scape-salissa hienosti kuvallisena terävyytenä, mutta ei tuonut 3D:hen oikeastaan muuta, kuin kauniin syvävaikutelman ja tilantunnun. Scape salin äänentoisto on huikea. Tutut sävelkuviot raikuivat upeasti.

Itse muistan Emilia Clarken hyvinkin erilaisesta roolista elokuvasta Kerro minulle jotain hyvää, mutta hän sopii brittiläisellä napakkuudella rooliinsa, ei niin pelkäksi avuttomaksi naikkoseksi. Suomen oma poika Joonas Suotamo lienee tällä hetkellä maailman kovapalkkaisin suomalainen näyttelijä. Bravo! Eikä suotta. Suotamo tekee karvaturri roolissaan hienoamja uskottavaa työtä. Chewbacca ikäänkuin saa menneisyyden ja sielun, sekä syventää sidettä Soloon.

Ehrenreichin rooli Han Solona varmasti jakaa mielipiteitä, niinkuin kaikki asiat SW-fanien keskuudessa. Itse pidin hänen aidosti velmusta ja pleierimäisestä suorituksesta. Toki ne Harrison Fordin Solo maneerit on opeteltu, mutta se kuuluukin asiaan. Erittäin uskottava Han Solo.

Ilo tätä oli katsoa, ja varmasti tulee katsottua vielä monta kertaa. Lämminhenkinen, yksinkertainen kunnon seikkailuelokuva. Itseasiassa hieman toivon, että näitä Solon seikkailuja näkisimme samalla kokoonpanolla vielä useampiakin.