The Happytime Murders

Ällistyttävä komedia raiskaa traumaattisesti lapsuuden Muppet Shown

Se on taas niitä hetkiä, kun leffan pressinäytöksestä poistuessasi kysyt itseltäsi: mitä hemmettiä mä äsken näin? 

Yleensä leffat, mistä ei oikein ole hiiskuttu mitään (tästäkään ei edes IMDb:stä löytynyt traileria) ja joista toimittajana täytyy kirjoittaa ensi-iltaa edeltävään iltaan sitova sopimus, se tarkoittaa sitä, että leffa on sysipaska. Ellei se ole megalomaaninen Marvel-elokuva tai eeppinen Star Wars -jatko. Eli nukkekomedian odotukset eivät olleet korkealla. Onneksi toisin kävi.

Los Angelesissa ihmiset ja nuket elävät rinnakkaiseloa. Ei sellaiset Annabellemaiset tappajanuket, vaan Muppet Showsta ja Sesame Streetistä tutut hieman flanelliset nuket.

Tässä kohtaa elokuvaa voi moittia rasistiseksi. Nuket ovat yhteiskunnan pohjasakkaa ja moni ennen televisiossa menestynyt nukke onkin nyt rappiolla, huonojen sopimusten takia. 

Ette ihan oikeasti voi ymmärtää, miten pöljältä tuntuu tätä kritiikkiä kirjoittaa!?

Nykyinen yksityisetsivä, entinen poliisi Phil Philips (Bill Barretta) nukke, huomaa joutuneensa keskelle murhamysteeriä, jossa joku tappaa edesmenneen Happy Days -sarjan nukkeja. Mukaan törähtää edelleen poliisina työskentelevä ex-parteritar Connie Edwards (Melissa McCarthy, taas yksi Ghostbusters leffasta tuttu, kuten viime viikollakin).Epäsopuisa, riidoissa eronnut parivaljakko joutuu pakon edessä selvittelemään, kuka on kaiken takana. 

Nukkeja lahdataan niin, että tyynyntäytteet lentävät ja kieli, oli se kankainen tai ei, on ronskia. Vai mitä mieltä olette esimerkiksi kahden nuken, mustekalan ja lehmän välisestä pornovideosta, jota leffassa kuvataan?

Eli ei todellakaan mikään lasten leffa. Ehei. Tämä on sellainen Muppettien, Roger Rabbitin ja Meet the Feeblesin sekasikiö. Very fucked up kerrassaan. Something went really wrong during the Muppet Show meininkiä. 

Ohjaaja ja käsikirjoittaja ovat kerrassaan sairaita paskiaisia. Itseasiassa ohjaaja Brian Henson ON ohjannut Muppetti-leffoja ja pääroolin Barretta on aiemmin tehnyt pääosin kyseistä nukketeatteria.

McCarthy on hyvä roolissaan, samoin myös Happydays Shown ainoa ihmisnäyttelijä Jenny (Elizabeth Banks, Nälkäpelien Effie). Mutta pääosassa ovat nuket. Kaikkine kurjine kohtaloineen ja ihmismäisine piirteineen.

Leffa osaa ottaa omansa hienosta tyyny ja kangashuumorista. Se naurattaa ja vitsit ovat täysin uudenlaisia. Minä, vanha komedioidenvihaaja, en malttanut pysyä penkissä räkätykseltäni. Täysin absurdihan elokuva on ja niin sen kuuluukin olla. Kannattaa myös huomioida todella kieroutunut soundtrack, ihan Rick Astleysta lähtien. 

Outoa ja samalla niin totuudenmukaista, silti ihan helvetin hauskaa. Sairas.