My Hero Academia 8-10

Vauhdikas mangasarjakuva kypsyy ja paranee kuin viini konsanaan. Pitkälle on päästy ja paljon on tapahtunut tässä 18 osaisessa mangasarjassa. Kirjan osa 10 päättyy numeroon 89. 

Pieni kertaus, mistä on kyse. Osalla ihmisistä on jo syntyessään ominaista eräänlainen kyky, oikku, mutaatio.Pääosan tyyppimme Izuku sai oman oikkunsa, lahjoituksena. Sankarikoulu opettaa nuoria käyttämään kykyjään hyvään tarkoitukseen, mutta maailmassa on myös pahiksia oikkunsa kera.

Tässä kerron, mitä sarjan osissa 8–10 tiivistetysti tapahtuu. Kevätlukukausi on päättymäisillään. Edessä häämöttää kesäloma ja leirikoulu. Vielä kuitenkin edessä taisteluja, missä testataan, kuinka hyvin tunnet vastustajasi oikut? Taistelut tehdään pareittain opettajaa vastaan. Kysymys kuuluukin, voiko ja saako opettajaansa vastaan taistella? Tavoite päihittää ope ja päästä ulos Escape Gatesta.

Muutama uusi, mielenkiintoinen hahmo pääsee estradille vanhojen tuttujen lisäksi. Yaoyorozun kyky on luoda erilaisia maatuskoja erilaisine kykyineen, ja Herra Ektoplasmi voi luoda itsestään useita klooneja. Jopa 30 kappaletta. ”Mutta esimerkiksi pari, kolme biisiä karaokessa, niin määrä kuulemma nousee 36:een!!!”. Japanilaista huumoria.

Osalla taistelut nousevat tunteisiin, osalla menee hermo. Joku tahtoo luovuttaa ja joku jopa paeta. Onko kaikista siis sankareiksi? ”Ei tällaista tolkkuheittoa koetta kestä Erkkikään!”

Oppilaiden työstäessä koetta Pahisliitto nahistelee keskenään, punoo juoniaan ja värvää riveihinsä uuden jäsenen, hullun naisen nimeltä Toga. Izuku joutuu kauppakeskuksessa kuolettavan kosketuksen omaavan pahiksen vangiksi, ja tajuaa, että kaiken kohteena on kenties All Might.

Lopulta kesäloma ja leirikoulu koittavat, mutta koululaisemme huomaavat, että sekin on täynnä testejä ja kokeita. Leirin tarkoituksena on kehittää omia oikkuja. Leirin toisena päivänä pidetään luokkien välinen rohkeuskoe, jossa A- ja B-luokka testaavat toistensa pelkotiloja suuren metsän keskellä. Koskea ei saa, eikä satuttaa.

Rohkeuskoe muuttuu kuitenkin totiseksi todeksi, kun Pahisliitto hyökkää koululaisten kimppuun. 

Mukana kuvioissa salaperäinen pikkupoika Kôta ja valloilleen päässyt raivoisa, tuhoa tekevä oikkuvoima Dark Shadow.

Sarjakuvan keskeltä löytyy myös kartta, missä kukakin kenetkin kohtaa. Myöskään opettajat eivät saa olla turvassa, sillä hekin joutuvat hyökkäyksen kohteeksi. Kaikki ovat pitkin suurta metsää omillansa, omien vastustajiensa armoilla. Izukun kysyessä eräältä pahikselta, miksi he näin tekevät? Vastaus on, että he vain haluavat revitellä kunnolla omien oikkujensa kanssa.

Pahisten poistuttua jälki on kamalaa. Suuri osa oppilaista on vakavasti haavoittuneita ja Bakugô-nimien oppilas on kadonnut verijälkien saattelemana. Pahikset onnistuvat jotenkin löytämään leirin ja hyökkäämään sinne, vaikka leirin ainoa tarkoitus oli juurikin kouluttauttaa oppilaita heitä vastaan ja tällaisiin tilaisuuksiin. Onko koulussa siis myyrä?

Izuku makaa sairaalassa pahoin pieksettynä, ja samalla koulun johtokunta ja poliisiviranomaiset antavat tapahtumista omanlaisen tiedotteen. Oppilaat myös miettivät pelastusretkeä kadonneen, kaapatun Bakugôn pelastamiseksi. Lopulta yhteenotto Pahisliigan kanssa on väistämätön, mutta tilanne jää jälleen kerran mielenkiintoiseen pisteeseen…

Nämä kolme kirjaa ovat taas hyvinkin erilaisia. Paljon taistelua, itseasiassa nyt jopa aika rankkojakin. Mutta varsinkin kolmannen kirjan, 10. osan suvantovaihe ja hengähdystauko tulee hyvinkin tarpeeseen. Käsikirjoitus pitää hyvin pintansa ja on taas kivasti lähdössä viemään tarinaa synkempään ja juonikkaampaan suuntaan. 

Edellisiä osia arvioidessani sanoinkin jo, että kuvitus on myös lähtenyt alun hyvästä jo parempaan ja mielikuvituksellisempaan suuntaan. Mielenkiinnolla odotan, miten loput kahdeksan osaa toimivat.

Varmaa ja taattua laatua vauhdikkaan mangan ystäville. Ja vahva suositus aloittaa koko sarjan lukeminen ihan alusta asti. Hahmoja oikkuineen on jo niin paljon, että ainakin itse jo välillä menen hieman sekaisin, kuka kukin on ja mitä kykyjä hän omaa.