Nunna


Tylsää hiippailua luostarin käytävillä


Nykyään harvemmin teatterilevitykseen päätyy näin huonoja kauhuelokuvia. Itse olisin laittanut suoraan vuokralevitykseen. Jokin tässä kuitenkin tuntuu yleisöä kiinnostavan, koska leffa takoo rahaa rapakon takana ja meillä täällä suomessakin. 

Harmillista, sillä viime vuosina leffoihin päätyvien kauhupätkien taso on ollut korkea, ja pelottavuusaste erittäin hyvä.

Leffan idea on se, että pappismies, isä Burge (Demián Bichir), kera nunnaksi aikovan sisar Irenen (Taissa Farmiga) lähetetään Romanian perukoille luostariin tutkimaan hirttämällä itsemurhan tehneen nunnan kuolemaa. Kolmanneksi tyypiksi hiippailuleikkiin he saavat Kanadanranskalaisen Frenchien (Jonas Bloquet).

Ja sitten todellakin vain vaellellaan pitkin luostarin käytäviä ja todetaan, että se on jonkinlainen pahuuden portti, jonka nunnat ovat jatkuvilla rukouksillaan pitäneet suljettuna. Mutta nyt tuo pahuus on ottanut nunna hahmon, ja vain jeesuksen veri voi sen tuhota. Sanoisin nyt kyllä, että voi Jeesus, mitä kuraa. 

Leffa on löyhästi liitetty Conjuring-elokuvien sarjaan.

Harmillista, että tällainen huono leffa on saatu osaksi sinänsä hyvää Kirottu, Kirottu 2, Annabelle ja oma lempparini Annabelle the creation elokuvasaagaa.

Leffa alkaa lupaavasti ja hienovireisesti, mutta jo ensimmäisen viidentoista minuutin jälkeen lössähtää turhauttavan typerään ja ala-arvoiseen käsikirjoitukseen. Kaikki mitä kolmikko puuhailee luostarissa on vain kerrassaan typerää ja idioottimaista. Loputonta käytävillä kuljeskelua ja eri teille erkanemista. Elokuva ei onnistu säikyttämään, eikä edes pelottamaan. Enemmänkin naurattamaan ja pitkästyttämään. 

Jos käsikirjoittaja ja ohjaaja olisivat malttaneet jatkaa hienovaraisella linjallaja pitää nunnaa enemmän pois valkokankaalta, elokuva olisi voinut toimia. Nyt nunna tulee tuolta, ryntää kädet ojolla sieltä ja hampaat irvessä täältä. Jatkuvalla syötöllä. 

Elokuvassa on sellaista hiippailua ja unimaisia kohtauksia, että mieleeni tulivat Painajainen Elmstreetillä leffasarjan ne ihan huonoimpien jatko-osien unikohtaukset. 

Pääosa kolmikkoa on sinänsä kiva seurata ja heidän roolisuorituksissaan ja roolihahmoissaan ei sinänsä ole valittamista, jos käsikirjoitus ja ohjaus eivät olisi niin syvältä helvetin portin toiselta puolelta. 

Kirottu ja Annabella leffat saavat piakkoin jatkoa, mutta kädet ristissä toivon, ettemme näe tätä nunnaa enää koskaan valkokankaalla. 

Gekko

Tampereen omaksensa havainnut mediaseksikäs persoona, joka osaa kritisoida, mutta kestää myös kritiikkiä, ja on aina valmis kokeilemaan uutta. Löytänyt kirjoittamisen riemun uudestaan. Rakastaa kutsuja VIP-tapahtumiin ja edukasta valkoviiniä.

Lue lisää