Lennart

Hulvattoman varoittavia ja opettavaisia tarinoita

”Kerran Lennart leikki tulitikuilla ja paloi välittömästi poroksi”

Lehtosen sisarukset ovat lapsuutensa kuulleet ”Lennartin” edesotttamuksista. Aina kun jotain, mitä ei saanut tai kannattanut tehdä, otettiin Lennart esiin. Koska äidin työkaverille Lennartille oli käynyt huonosti, kun hän oli jotain tehnyt tässä riskien ja katastrofien täyttämässä maailmassa.

Lehtoset keräsivät varoittavat esimerkkinsä nippuun, ja laittoivat kuvitusidean Milla Paloniemelle (Kiroileva siili) ja sitä kautta Like kustannukselle. Onneksi loistava idea meni läpi ja me kaikki saamme lukea näitä karmaisevia esimerkkejä, mitä Lennartille tapahtui.

Milla Paloniemen käsissä Lennart herää eloon. Pökälemäinen, pilkkusilmäinen ja viivasuinen Lennart pukeutuu kravattiin, aina kun ehtii, ellei kuolo korjaa ennen. Tai välillä vain kravatti jää jäljelle kellumaan kuvaan: ”Lennart kävi kerran uimassa vedessä, jossa oli sinilevää ja hänen ihonsa syöpyi pois”. Kuvat ovat kaikessa kamaluudessaan ja raakuudessaan kuitenkin hellyttävän ihastuttavia ja pääosin mustavalkoisia. Välillä punainen tehosteväri tai kuvaan liimattu esine piristää yhden kuvan strippejä.

Tässä kokonaisuudessa on jotain samanlaista sielunkumppanuutta, kuin Islannin lahjalla maailmalle, eli Hugleikur Dagsonilla. Toki myös vanha opettavainen ”satukirja” Jöröjukka nousee mieleen.

EIKÄ LENNART kuole jokaisessa stripissä. Ihan. Melkein kylläkin. Välillä hänelle käy muuten vain kämäisesti. Nauroin kuollakseni tatuointipätkää, missä Lennartin naamaa koristaa punainen tribaalitatuointi ”Kerran Lennart otti tatuoinnin ja katui sitä loppuelämänsä”.

Varmasti meidän jokaisen äiti, mummo tai muut sukulaiset ovat meitä varoitelleet pienenä. Hauskaa, että joku uskaltaa noinkin kivalla tavalla nostaa asian esille. Ehkä pääsemme traumoistamme eroon. Itselleni tulee mieleen: ”jos keikut tuolilla, kaadut kuitenkin ja lyöt pääsi ja sitten siitä tulee kissankuppi ja koirankuppi”. Ja vietin painajaisten täyttämiä öitä, jossa näin koiran syövän aivojani…

Lennart on loistava lahja kaikille kasvaneille lapsille ja aikuisenmielisille. Loppuun vielä oma lempparini, mistä haluaisin vaikka t-paidan: ”Lennart maistoi kerran alaikäisenä viiniä ja hänen maksansa tuhoutui välittömästi”. Kuvituksessa Lennart pitää kädessään viinilasia ja onomatopoeettinen JUTUM!! maksan kohdalla.

Kirjassa on 112 sivua, eli monta naurunaihetta, siltikin sen lukee valitettavan nopeasti. Mutta Lehtosethan voisivat vaikka tehdä Lönrootit ja kiertää koko Suomen keräämässä kansanperinne opetustarinoita.

Näitä lukee ja katselee niin kovin mielellään.

Käsikirjoitus: Peik Lehtonen & Katja Lehtonen
Kuvitus: Milla Paloniemi
Kustantaja: Like

Lennart Facebookissa: klikkaa tästä.