Shava: Langaton yhteys
Reipasta ja rönsyilevää kesämeininkiä.
Suomen varmasti paras suomibhanraa soittava bändi julkaisi juurikin toisen levynsä, osittain joukkorahoituskampanjan avulla. Hyvä niin, koska nyt on kuitenkin hyvänmielenmusiikista kyse. Tässä on nyt fifty-sixty mahdollisuus moneenkin suuntaan.
- Joko bändi häipyy ihmisten mielistä Uuden Musiikin Kilpailun jälkeen, kun Pertti Kurikan nimipäivät lähteekin edustamaan suomea euroviisuihin. Shavahan kuitenkin pääsi loppukahinoihin saakka.
- Bändi nousee yhden-kahden hitin kesä- tai huumoripläjäykseksi.
- Tällaisessa musiikissa on ainesta kaikenmaailman Popedoiden ja yhä useampien tylsien ”nousevien” naisartisten joukkoon suomen pikkuruisessa musiikkiskenessä
Jokatapauksessa hienoa, että bändi yrittää. Ja kovasti yrittääkin. Musiikillisesti levy kaikenmaailman soittimineen on laadukasta työtä. Ja välillä jopa voisi kuvitella kuuntelevansa autenttista Intialaista musiikkia (Surma, Hey Jamalo).
Välillä taas mennään liiankin humoristiselle puolelle (Hernesoppaa). Sitten otetaan liiaksikin suomalaista kansanperinnettä mukaan (Metsämiehen bhangra).
Siltikin musiikillisesti liikutaan pääosin Intiassa, jokseenkin suomalaisien sanoitusten kera. Sanoitukset ovat yllättäen varsinkin useamman kuuntelukerran jälkeen hyvinkin toimivia. Myös musiikillisia rock-vivahteita ja reggaepoljentoa löytyy unohtamatta tietokone-efektejä.
Toisaalta levy kuitenkin kaikenmaailman renkutuksineen puuduttaa. Hetkellisesti. Perusbiisistä kun yhtäkkiä bongaakin suomalaisen haitarinkaltaisen soittimen, mieli kirkastuu taas.
Levyn parhaiksi biiseiksi nousevat UMKssa kuultu reipasotteinen Ostarilla, seuraavaksi sinkuksi epäilemäni Action Hero (feat. Notkea Rotta) ja oma lempparini kaunis, toisaalta haikeahko Tuhoa generaattori (jos haluat räjäyttää Kuolontähden).
Myös Ostarilla on saanut hienon discoisemman Suki Chand remixin.
Vilpittömästi toivon, että tämä levy löytäisi kuuntelijakuntansa.
Kesä tulee, soittakaa Shavaa!
