X-Men: Aavelaatikko

Hienoa tarinankerrontaa X-Men nälkään.

Joka kuukausi ilmestyvä X-men-sarjakuva lopetettiin Suomessa jo useita vuosia sitten ja ainakin allekirjoittaneen sielussa on siitä lähtien ollut tyhjä aukko. Onneksi tätä aukkoa pääsee nyt edes hieman tukkimaan loistavilla Astonishing X-men numeroilla, ihan jopa kahdentoista jenkkilehden verran.

Astonishing X-Men-sarja ja on suomessa suht tuntematon, koska täällä on julkaistu pääosin The Uncanny X-Menin numeroita. Joitan numeroita nähtiin vuonna 2011 X-Men-lehden sivuilla ja tämä opus onkin suoraa jatkumoa näille numeroille.

Ensimmäisessä puoliskossa saamme nähdä italialaisen Bianchin uskomattoman kaunista akvarellimaista, mutta silti hyvin tummanpuhuvaa taiteilua.

TARINASSA JAHDATAAN outoa aavelaatikkoa, joka on portti vaihtoehoisiin rinnakkaismaailmoihin ja pääsemmekin seuraamaan kamppailua muutamaa triploidi kromosomin omaavaa mutanttia vastaan.

Seuraavaksi saamme nähdä neljä todella rankkaa minitarinaa, miten näiden rinnakaismaailmojen tulevaisuudessa olisi voinut tuo alkuperäinen tarina mennä. Kaunista kuvitusta ja ahdistavan herkullista juonenkäsittelyä.

Ja kirjan jälkipuolisko on sitten omistettu tarinalle jossa ryhmämme saa hyvinkin henkilökohtaista vihaa niskaansa. Joku tai jokin on sormeillut jälleen geenejä ja niinpä äksäläiset saavat vastaansa geenimanipuloituja vahteja, aina yhtä inhottavia niljahirviöitä ja jopa kuolleet mutantitkaan eivät saa levätä rauhassa.

JIMINEZIN KUVITUS on tarkkaa ja hyvännäköistä, mutta ei oikeastaan poikkea muista tämän saman ajan taiteilijoiden kynänjäljestä.

Vaikka näiden numeroiden X-Men-porukka ei ole kokoonpanoltaan kovinkaan mielenkiintoinen: Wolverine, Kyklooppi, Storm, Emma Frost, Peto ja juuri joukkioon tullut Panssari, kuitenkin tarinakokonaisuus tempaa mukaansa.

Parhautta näissä tarinoissa on ehdottomasti Ellisin käsikirjoitus. Eikä ihmekään, sillä tämä nero käsikirjoittaja on työstänyt hienoja tarinoita miltei kaikille X-tyypeille ja joukoille sekä melkein kaikille Marvelin päähahmoille.

Ellis uskaltaa heittää sankarimme mitä oudoimpiin tilanteisiin ja uskaltautuu myös repäisemään vastustajiksi mitä mielenkiintoisempia vihollisia.

Ja mukana on kuitenkin koko ajan pientä, jopa sairasta huumoria ja eipä navanalus vihjailuiltakaan vältytä. Harvoin seksuaalinen viritys on näin läheltä haisteltavissa.

ERITYISESTI TÄYTYY nostaa hattua Koivumäelle suomennoksesta. Omistan osan tämän kirjan tarinoista alkuperäisessä muodossaan, ja on sanottava, että Koivumäki puhaltaa tuon sanailun ja tarinan upeasti henkiin suomeksi.

X-nälkää ei koskaan voi täysin tyydyttää, joten lisää vaan tällaista julkaisulistalle.