The Revenant

Selviytymistarina muuttuu kostoretkeksi

[dropcap size=small]Y[/dropcap]ksi alku vuoden odotetuimmista elokuvista on varmasti tämä DiCaprion tähdittämä elokuva. Varmastikin siitäkin syystä, että se on Oscar-ehdokkaana monessakin sarjassa. Ja voittihan elokuvan ohjaajan Alejandro Gonzáles Iñárritun edellinen elokuva Birdman neljä pystiä.

The Revenant on ehdolla melkeinpä kaikissa pääsarjoissa, ja jo nyt puhutaan, että DiCaprio voittaisi vihdoin oman ensimmäisen Oscarinsa. Se mitä mieltä minä olen tuosta pystin saamisesta, paljastuu myös tässä kritiikissä.

ELETÄÄN vuotta 1820 Pohjois-Amerikassa talven kynnyksellä, jossain vuoristomaisemissa. Silloin, kun intiaanit olivat vielä intiaaneja ja uudisraivaajat yrittivät vallata alaa itselleen. Joukko miehiä yrittää taittaa matkaa kohti linnaketta ja turvaa. Intiaanit vaativat varastettua maatansa takaisin ja joukko harvenee kymmeneen mieheen.

Joukon opas Glass (DiCaprio) joutuu painiotteluun karhun kanssa ja raadellaan pahaan kuntoon. Muutama mies jää kuolevan miehen seuraksi, muiden jatkaessa matkaa kohti turvasatamaa. Erinäisten tapahtumien jälkeen Glassin on suoriuduttava henkitoreissaan yksin kohti linnaketta.

ALKAA armoton kamppailu elämästä. Lopulta on myös kostettava kaikesta pahasta eräälle miesjoukon jäsenelle. Alkaa takaa-ajo talvisissa maisemissa.

Elokuva ei ole missään nimessä huono, mutta se on myös samalla pettymys, kaiken ennakko hehkutuksen jälkeen.

ENSINNÄKIN elokuva on ihan liian pitkä. Riippuu tietenkin, jos haluaa katsella kaksi ja puoli tuntia DiCaprion metsässä ryömimistä, veren oksentamista ja juurien ja pikkulintujen syömistä, niin mikäs siinä sitten. Minulle vähempikin olisi riittänyt.

Juoni ja käsikirjoitus ei ole kovinkaan kummoinen, ja hyvin hyvin ennalta arvattava. Leffa on myös erittäin väkivaltainen ja raaka. Vähempikin suolten ja veren lennätys olisi riittänyt.  Mutta myönnettävä on, että kun karhu raatelee miespoloa, se on upeasti toteutettu, ja vaikuttaa liiankin todentuntuiselta.

UPEAA ON myös kuvaus. Ohjaaja on käyttänyt jälleen Emmanuel Lubezkiä kameran takana. Eikä olisi yhtään väärin, jos Lubezki voittaisi kolmannen peräkkäisen kuvaus Oscarinsa (Gravity 2013, Birdman 2014).

Lubezkin linssi tallentaa kauniisti luonnon jylhyyden ja kauneuden. Nämä kuvat jäävät verkkokalvoille varmasti pitkäksi aikaa. Elokuvassa on käytetty myös kivasti efektinä lähelle näyttelijää tuotua kameraa, jolloin valkokangaskin höyrystyy näyttelijän hengityksestä.  Lisäksi hengitysäänet, luonnonäänet ja kaunis musiikki painuvat mieleen.

Miesvaltainen näyttelijäkaarti tekee hienoa työtä. Samoin alkuperäiskansan esittäjät. Pienistä rooleista mieleen painuvat varsinkin Will Poulter (Millerit, Labyrintti) ja Domhnall Gleeson (Harry Potterit, Ex Machina, uudet Star Warsit)

Mutta edelleenkään en ymmärrä hehkutusta Tom Hardysta (Mad Max Fury Road, Yön ritarin paluu), hän tekee ihan hyvää näyttelijätyötä, mutta ei hän nyt kovin kummoinen ole tässäkään pahiksen roolissaan.

JA SITTEN mennään siihen, saako Leonardo DiCaprio Oscaria. Leonardo olisi mielestäni ansainnut Oscarin jo Gilbert Grape -elokuvasta, ja monta hienoa roolia tehnyt elämänsä aikana. Nytkin tässä nähtävässä roolissa on joutunut antamaan varmasti kaikkensa. Hyvin ruumiillista työtä vaativa roolisuoritus ja hyvin hän sen vetääkin.

Mutta ei suoritus ole läheskään niin hyvä kuin Fassbenderin päärooli Steve Jobs -elokuvassa. Eli minun mielestä ei vieläkään Oscaria Leonardolle. Valitettavasti.

Kaunista kuvaa, liikaa pituutta ja liikaa verta. Hyvät näyttelijät.