Naryan: Black Letters

Tyylikästä mutta tasapaksua soitantaa

Olen nähnyt bändin muutaman kerran livenä, ja täytyy myöntää, että bändi toimii keikoilla tosi hienosti. Nyt Naryan on julkaissut jo toisen levynsä. Lätyltä löytyy kymmenen biisiä.

Yksittäisinä biisit kuulostavat hyviltä, mutta kun koko levyä kuuntelee useamman kerran putkeen, sieltä ei valitettavasti nouse oikeastaan mikään biisi toisensa yli. Aika tasapaksu kokonaisuus.

Biisit on sävelletty, sovitettu ja soitettu hyvin.  Bändi on selkeästi lisännyt kappaleisiin lisää viulua ja huilua, eikä levyä kuunnellessaan voi olla ajattelematta vihreää vehreää Irlannin saarta. Itse laittaisin bändin musiikin melodinen rokki -kastiin.

Jokin laulaja Ville Korhosen englannin lausumisessa särähtää korviin. Samoin myös taustoja laulavan laulajattaren ääntämyksessä, mutta levy ei missään nimessä ole huono.

Melodiat ovat ihan kekseliäitä ja kuulee, että levyä on tehty tosissaan ja rakkaudella. Piano kohtaa sähkökitaran hienosti Together In This -kappaleessa ja In Silence -biisissä on kaihoisaa tuskaa. Levyn paras biisi on kuitenkin lopetusraita 764, jossa bändi revittelee oikein kunnolla.

Tyylikäs levynkansi ja pahvinen kotelo pitävät sisällään myös hienoja kuvia ja biisien sanat sisältävän kauniin vihkosen.

Kannattaa myös käydä tsekkaamassa bändin erittäin kattavat kotisivut osoitteesta www.naryanband.com

Hieman lisää potkua ja persoonallisuutta seuraavaan levyyn, niin pankki tulenee räjäytetyksi varmasti.