Onnenonkija

Simppeli leffa paljastaa karun todellisuuden bloggaamisesta

Pussikaljaelokuvallaan debyyttinsä tehnyt ohjaaja Ville Jankeri hyppää toisessa elokuvassaan blogien ja vlogien maailmaan nuoren ja kauniin bloggaaja Marjan (Minka Kuustonen) silmin.

Kevään kotimaisista elokuvista tämä leffa ei valitettavasti pääse erottumaan kovinkaan kummoisesti. Sen verran köykäinen, ja niin jo nähty tuhkimotarina leffan käsikirjoitukseksi on kehitelty.

Marjan blogilla ei mene kovinkaan hyvin. Lukijoita uupuu ja olisikin tarkoitus päästä erottumaan bloggaajien suuresta massasta. Laskut kasaantuvat, ulosottovirasto hengittää niskaan ja siskolle ja isällekin ollaan rahaa velkaa. Siskonsa catering-palvelussa autellessaan Marja tapaa rikkaan suvun pojan Olavin (Olavi Uusivirta), joka haluaisi vain olla tavallinen tallaaja, eikä kultalusikka suussa syntynyt suvun firman jatkaja.

Tällaisen Pretty Woman -kaavamaiseen leffaan nyt tällä kertaa päädyttiin. Romanttisesta komediasta tässä kai pitäisi olla kyse. Leffa ei ole huono. Se on vaan hieman tympeähkö ja tylsä. Teknisesti leffa näyttää ja kuulostaa hyvältä. Kuustonen ja Uusivirta ovat rooleissaan juurikin niin hyviä, kun käsikirjoitus antaa myöten.

Komediaa elokuvassa ei ole tarpeeksi, romantiikkaa ihan sopivasti.

Puolitoista tuntisen leffan aikana katsoja väsähtää vauhdittomuuteen. Ja alkaakin olla loppujen lopuksi ihan sama, miten leffan lopussa käy. Saavatko nuoret toisensa vai eivät?

Itse olisin käsikirjoituksen lukaissut vielä useampaan otteeseen ja antanut punakynän laulaa sekä lisännyt tekeleeseen lisää huumoria. Nyt mennään turhan ryppyotsaisesti vähän sieltä missä aita on matalin.

Enkä ole varma, että lämpeneekö tälle elokuvalle edes parikymppiset aikuistenalut tai bloggaajatkaan.

Tämän voi ihan suosiolla jättää tv:stä katsottavaksi.