Angry Birds

Vihaisten lintujen leffa lunastaa odotukset ja jopa ylittää ne

Tätä leffaa on odotettu ja mainostettu pitkään. Jopa niin pitkään, että alkoi melkein ahdistamaan, mutta onneksi katselu kokemus osoittautui kaiken odotuksen arvoiseksi. En usko, että tälle käy niinkuin Rachet ja Clank -elokuvalle, joka floppasi jenkeissä ihan täysin.

Juoni on monitasoinen ja mielenkiintoinen, kuva on kaunista, loistavaa musiikkia ja ainakin suomalainen ääninäyttelytyö oli jälleen kerran huikean hyvää. Mitä kirjavampi joukko lintuja asuu pikkuruisella saarella. Elämä on onnellista, mitä nyt pääsankarimme Red joutuu hieman käymään vihanhallintakursseilla.

Eräänä päivänä rantaan saapuu iso laiva, lastinaan vihreitä possuja. Nämä tuovat mukanansa uutta teknologiaa, kuten trampoliineja, koneita ja heliumilla täytettäviä ilmapalloja.

Red kuitenkin aavistaa, että possusilla ei olekaan ihan puhtaita jauhoja pussissa. Possut nimittäin varastavat peleistäkin tuttuun tapaan lintujen kaikki munat. Sitten onkin aika muuttua vihaisiksi linnuiksi, pyytää Mahti kotkalta apua ja lähteä kohti possujen saarta pelastamaan munat.

ENNEN KAIKKEA PELKÄSIN elokuvan juonen epäonnistuvan, mutta se toimii. Tarina on mielenkiintoinen ja ihan hemmetin hauska, niin että aikuinenkin katsoja saa paljon irti mahtavista pikku naurupläjäyksistä. Itselläni meinasi karata pissa housuun parissa nopeassa pätkässä. Varsinkin Hohto-elokuvan kaksoskohtaus oli huikea.

Parasta tarinassa ovat hahmot. Niitä on jaksettu kasvattaa hyvin. Red, Sakke, Pommi ja Matilda ovat aidosti mielenkiintoisia ja toisistaan erottuvia.

Grafiikka on kaunista ja 3D toimii tyydyttävästi, mutta ei ole pakollinen. Välillä tarina etenee niinkin vauhdilla, että leffa vaatii tulevaisuudessa useammankin katselukerran DVD:ltä. Jo senkin vuoksi, että haluan nähdä myös englanniksi puhutun version. Suomenkielisessä versiossa joukosta äänenä erottui Pirjo Heikkilän huikea Matilda.

Leffaan sävelletty musiikki toimi hienosti, ja edes Angry Birds -tunnusmusiikki päässyt ärsyttämään. Myös muut biisivalinnat kutkuttelevat kivasti aikuisen katsojan korvia. Miltä esimerkiksi kuulostaa Mahti kotkan tanssahtelu Rick Astleyn tahdissa?

HIENO JA HYVIN kirjoitettu elokuva koko perheelle. Hyvä Suomi! Hyvä Rovio! 20.5 näemme sitten miten jenkit leffan ostavat. Siitä riippuu mahdolliset ja toivottavat jatko-osat.