Lights Out

Valonkajon ulkopuolella vaanii kuolema

Kun ohjaaja David F. Sandberg levitti Youtubeen kolmen minuuttia pitkän erittäin pelottavan lyhärinsä vuonna 2013, alkoi tapahtua. Hollywoodissa nähtiin miehen potentiaali ja paljon kauhuelokuvien käsikirjoituksia tehtaillut Eric Heisserer saatiin ohjaajan rinnalle muokkaamaan ideasta koko pitkä elokuva, syntyi toimiva yllätyshitti, joka varmasti vetää leffateatterit ympäri maailmaa täyteen. Ja hyvä niin, koska leffa on onnistunut, ja on oikeasti pirun pelottava.

Pikkupoika näkee mieleltään epävakaan äitinsä Sophien (loistava Maria Bello) juttelevan pimeisiin nurkkiin, ja kohta hän näkee itsekin pimeässä vaanivan uhan. Hän hakee turvaa vanhemmasta sisarpuolestaan, ja pian katsoja saakin liimautua selkänojaan, kun valot leffassa alkavat hiipua.

Käy ilmi, että pimeyden peikko on Diana niminen tyttö, joka sai surmansa epäonnistuneen ihonhoitokokeilun vuoksi. Ja äiti Sophiella on tähän jonkinlainen psyykkinen yhteys, joten Diana on tullut rajan takaa kostamaan kaikille. Ideana on, että Diana on herkkä kaikelle valolle, joten hän voi elää vain pimeässä.

Elokuva ottaa kaiken irti, meissä kaikissa katsojissa varmasti piilevästä pimeyden pelosta. Kun lampun katkaisijat eivät toimikaan tai valo alkaa kattolampussa säristä, katsoja melkein laskee allensa. Lisäksi Diana, puupintaa pitkillä kynsillään narskuttavana hahmona on onnistunut uusi kauhuleffa mörkö.

Eihän tämä nyt missään nimessä ole ensimmäinen valoidealla leikittelevä kauhupätkä. Samankaltainen idea, hieman eri teemalla nähtiin esimerkiksi jo vuoden 2002 loistavassa elokuvassa They.

Ohjaajan ensimmäiseksi pitkäksi elokuvaksi leffa toimii hyvin ja uskottavasti. Kakkososaakin jo suunnitellaan. Pääroolissa suht tuntematon Teresa Palmer tekee hyvän roolin.

Ja vilahtaapa elokuvassa ohjaajan oma vaimokin, joka teki pääroolin alkuperäisessä lyhytelokuvassakin.

Miellyttävän pelottava elokuva, joka saa valot pysymään päällä.