Mustanaamio: Mies joka ei kuole koskaan

Mustanaamion loi Lee Falk. Tässäpä muhkea paketti Mustiksen ystäville. Kannattaa myös vilkaista aiemmin arvioimani Mustanaamio

Egmont kustannus juhlistaa hienosti Mustanaamion 80-vuotista taivalta tässä 130 sivua käsittävässä kirjassa. Kirja sisältää kuusi tarinaa, jotka on koottu sekä päivälehti, että sunnuntai stripeistä, yhdysvaltalaisista lehdistä. Kolmea tarinoista ei ollu aiemmin edes julkaistu yhteen koottuna suomessa.

ENSIMMÄISESSÄ TARINASSA , joka on julkaistu alunperin vuonna 1938 (Suomessa 1983) mustanaamio matkustaa laivalla, jossa eräs nainen kiinnostuu salaperäisestä miehestä ja yrittää saada tästä enemmän selvää.

Pian kuitenkin merirosvot hyökkäävät laivaan ja Mustanaamio aloittaa ikuisen taistelunsa merirosvoja vastaan. Hehän ovat nimenomaan punainen vaate naamiosankarillemme. Ja jo kaikki muutkin historian Mustanaamiot ovat noita merenkauhuja vastaan kamppailleet.

TOINEN TARINA on vuodelta 1956 (Suomessa 1979). Siinä Bengalitownissa vietetään perinteistä merirosvojen päivää, sillä 200 vuotta sitten kaupunki oli merirosvojen pesäpaikka. Pian Mustanaamio on merirosvopäivää hyväksi käyttävien ryöstäjien kannoilla.

KOLMANNESSA TARINASSA  Dianalla on iso osa. Se julkaistiin alunperin vuonna 1968 ja Suomessa 1978. Tapaamme rikollisliiga Hydran. Ja niinkuin Hydran jäsen lopussa sanoo: Hydra on kaikkialla. Mustanaamiohan kohtaa tämän joukkion useasti uudestaan.

Loppuja tarinoita ei sitten olekaan yhteen koottuna nähty.

NELJÄNNESSÄ SEIKKAILUSSA otetaan kantaa tasa-arvoon. Sillä viidakossa järjestettäviin heimo-olympialaisiin haluaisivat naisetkin osallistua. Tarina on vuosilta 1993-1994.

VIIDES TARINA on julkaistu vuonna 2000. Siinä mustanaamio haavoittuu terroristeja jahdatessaan pahasti autopommi terrori-iskussa.

KUUDENNESSA TARINASSA  keskitytään pääasiassa Mustiksen lapsiin Heloiseen ja Kitiin. Mustanaamio tosin seikkailee omilla teillään, mutta pääasiassa idea on siinä, että kaksosten pitäisi päättä tulevaisuudestaan ja opiskelupaikoistaan. Onhan heidän 15-vuotissyntymäpäivä tulossa.

KIRJA HEIJASTAA HIENOSTI hienosti ajankuvaansa kussakin seikkailussa, niin tarinallisesti, kuin taiteellisestikin, jopa kantaaottavuudellaansakin.

Taide on siis monipuolista, mutta siinä tuntuu mukavasti jokaisen vuosikymmenen havina. Tarinat eivät ole ihan Mustanaamion kärkiluokkaa, mutta pitävät mielenkiinnon yllä kuitenkin.

Kirjassa on mainio Sirpa Alkusen esipuhe, joka kannattaa lukaista. Alkunen käänsi Mustanaamiota vuoden 2001 syksystä suomalaisen lehden päättymiseen asti, eli vuoteen 2010.

Lisäksi kirjasta löytyy mielenkiintoinen ja kattava Lee Falk ja Mustanaamio historiikki, joka myös on ehdottomasti lukemisen arvoinen.

PAKOLLINEN HANKINTA Mustanaamio faneille ja muillekin, joita tämä mies, joka ei kuole koskaan kiinnostaa.

Kuvittajat: useita
Egmont kustannus