Assassin’s Creed

Toimintapeli kääntyy valkokankaalle hyvännäköisenä, mutta tylsähkönä

Pelisarjaa en ole koskaan pelannut, mutta leffaa katsellessa alkoi tehdä mieli hankkia jokin sarjan peleistä itselleen. Sen verran pelivaikutteisesti elokuva on rakennettu. Ideana on, että Assassiinit ovat eri ajoissa eläneitä salamurhaajia.

Kuolemaantuomittu Cal Lynch (Michael Fassbender) saa toisen mahdollisuuden pakotettuna auttamaan Abstergo yhtiötä etsimään Edenin omenan, ennen kuin se johtuu pahojen Temppelin herrojen käsiin. Omena nimittäin sisältää koodin ihmisen pahuuden poistamiseen. Yhtiön tohtori Sofia (Marion Cotillard) käyttää Animus nimistä scifististä laitetta, jolla Cal voidaan siirtää 1400-luvun loppupäähän parkouraamaan ja lahtaamaan Temppelin herroja.

Elokuvan juoni ilmeisestikin seuraa sarjan jonkin pelin juonenkäänteitä. Juoni onkin hyvin konsoli ja tietokone pelimaailmaan hyvinkin kuviteltavissa oleva. Äkkinäiset juonenkäänteet ja yllättävät paljastukset päähenkilöissä kuuluvat pakollisena osana moneenkin pelisarjan juonenkuljetteluun. Teknisesti näyttävän näköinen ja hyvinkin action painotteinen elokuva toimii ihan hyvin. Mutta loppujen lopuksi sen juoni ei ole kovinkaan kummoinen.

Ja melkein kaksituntiseen leffaan on ahdettu niin paljon talojen ja temppeleiden katoilla pomppimista ja parkourausta, sekä jousipyssyllä ammuskelua, että katsoja tympääntyy lopulta.

Ohjaaja Justin Kurzel näemmä luottaa pääpariin Fassbenderiin ja Cotillardiin paljonkin. Olivathan he pääosassa myös ohjaajan edellisessä elokuvassa: Macbethissa. Eikä rooleissa ole mitään motkotettavaa. Hyvinhän nuo taitavat näyttelijät yrittävät pelastaa sitä mitä käsikirjoituksessa on pelastettavaa.

Pelisarjan faneille varmaankin pakollinen fanituote, mutta älkää pakottako tyttöystäviänne mukaan leffateatteriin. Normaali katsojakin tympääntyy jo alle puolivälissä. Jatko-osaa pedatessa, mutta ei sitä toivoessa.