Logan

Synkkä aikuisten elokuva onnistuu täydellisesti

Väittäisin, että tässä on nyt kaikkien aikojen paras Marvel-elokuva. Se tie, minkä loistava Deadpool-elokuva viitoitti alkuun väkivallallaan, jatkuu nyt aikuisemmalle katsojalle suunnatussa Loganin jäähyväiselokuvassa. Tai näin ainakin Hugh Jackman on sanonut, ettei enää palaa Wolverinen rooliin.

Jos Deadpool oli hersyvällä huumorilla kevennetty veriroiskeooppera, Logan vetää kaiken huumorin pois. Synkkä, synkempi, synkin. Ja lisäksi äärettömän verinen ja väkivaltainen. Mutta loistava käsikirjoitus ja ohjaus.

Eletään vuotta 2029. Melkein kaikki mutantit ovat kuolleet. Logan tekee pikkuhiljaa kuolemaa Adamantiumin saastuttaessa hänen kehoaan. Paranemisvoimatkin vetelevät viimeisiään, eikä yksi kynsistäkään enää meinaa tulla ulos rystysistä. Charles Xavier (Patrick Stewart) sairastaa aivoja rappeuttavaa sairautta, eli hänen telepaattiset kykynsä ovat tikittävä aikapommi.

Myös Caliban (Stephen Merchant) on kuvioissa, tosin hänen tehtävänsä on pääasiassa pestä Loganin verisiä vaatteita ja lääkitä höpsähtänyttä ja vaikeasti käyttäytyvää Charlesia.  Äkkiseltään kuvioihin tupsahtaa uusi nuori mutanttityttö Laura (Dafne Keen), jolla tuntuu olevan hyvinkin Wolverinemaisia kykyjä.

Kohta nämä ehkä maapallon ainoat mutantit saavat kintereilleen Raatelijat nimisen joukkion, kyborgisesti paranneltuja tappajia, jotka pohjimmiltaan ovat kuitenkin ihmisiä. Raatelijoita johtaa pahaakin pahempi Pierce (Boyd Holbrook), mutta muutama isompikin yllätys on vielä Marvel maailmaa tunteville luvassa. En tässä viitsi sen enempää paljastaa. Mutta sanotaanko näin, että uusia hahmoja astuu kuvioihin mukaan ja kuoleman viikatekin korjaa satoa.

Elokuva toimii loistavasti. Pääasiallisesti se on täynnä toimintaa, pakoilua ja verisiä yhteenottoja, mutta ohjaaja-käsikirjoittaja James Mangold osaa heittää mukaan myös sopivia suvantokohtia, missä Charlesin, Loganin ja Lauran suhteita syvennetään kauniisti.

Ehkä muutamaa tappelunnujakkaa olisi voinut hieman lyhentää, mutta katsoja kestää ne.

Tehosteet ovat sanalla sanoen verisiä. Irtopäitä ja Adamantium kynsien irroittamia raajoja lentää. Kynnet hakkaavat rintakehää jauheliha mössöksi. Chok! Chok! Chok!

Käsikirjoitus on loistava ja se kantaa koko elokuvan läpi.

Vahva mieskaarti tekee loistavaa työtä. Elokuvan tähdeksi nousee kuitenkin Lauran esittäjä Dafne Keen. Mikä löytö! Melkein puhumaton roolityö pelkillä äksyillä katseilla.

Loistava elokuva. Ja ehdottomasti paras ja erilaisin Wolverine leffa.

Saa nähdä miten tarina tästä etenee?