Saalistajien Klubi
Osa 1 – Bogeyman & Osa 2 – Juhla: Outo tarina oudosta ystävyyssuhteesta, kamalista murhista ja luokkaeroista vuoden 1865 Lontoossa.
En olekaan hetkeen lukenut ihan näin oudosti käsikirjoitettua, kauniisti piirrettyä ja loppuratkaisuun hyvinkin kinkysti etenevää sarjakuvaa. Tämä kaksiosainen sarjakuva kyllä yllätti tämän kriitikon täysin. Silti tämä ei mielestäni mikään ihan mestariteos kuitenkaan ole.
TARINA sijoittuu vuoteen 1865 Lontooseen. Silloin kun luokkaerot olivat vielä huikeita. Rikas porvaristo ylenkatsoi köyhiä, jotka elivät kaduilla ruokaa etsien ja varastaen, kunnes jäivät kiinni ja hirttosilmukka heilahti. Salaperäinen hahmo Bogeyman kiertää lasten pelottelutarinoissa, kunnes lapsia alkaa oudosti kadota. Köyhä pikkuvaras Jack, itsekin vielä lapsi saa epätaisaiseksi parivaljakokseen rikkaan perheen hemmotellun pikkutytön, Elizabethin.
Yhdessä he selvittävät Saalistajien Klubin salaisuutta.Lapsityövoimaa, rikkaiden miesten naisilta kielletty klubi, lapsien teurastusta ja syömistä. Eli ei tämä mikään Enid Blyton -tarina todellakaan ole. Loppuratkaisu kaikessa makaaberiudessaan on jopa kuvottava. Aikuisten sarjakuvaa siis.
TAIDE JA VÄRITYS toimivat upeasti. Vanha Lontoo on kuvattu hienosti ja hahmot ovat hahmoina kivan erilaisia. Sarjakuvan suurin ongelma on tarina. Sen olisi voinut tiivistää lyhyemmäksikin. Nyt tarina poukkoilee oudosti asiaan kuulumattomiin sivujuoniin ja hieman kyllästyttävänkin pitkiksi jääviin hahmojen omiksi ajatusten ihmettelyiksi ja juoksenteluiksi Lontoon katoilla. Varsinkin ensimmäisen osan hahmojen taustojen esittely olisi voinut olla jouhevampaa.
Sitten kuitenkin lopussa juonilangat sidotaan nippuun turhan nopeasti ja lukija jätetään hämmästelemään suu auki, kuin kauhuelokuvassa konsanaan. Ihan mielenkiintoista luettavaa aikuisille kesäsateen keskellä.
Käsikirjoitus: Valérie Mangin
Piirrostaide: Steven Dupré
Värit: Roberto Burgazzoli
Suomennos: Anssi Rauhala
Kustantaja: Zoom Teufel