Myrskyluodon Maija
Suurmusikaali avasi Helsingin kaupunginteatterin kauden sekä remontoidun teatteritalon komeasti
Myrskyluodon Maijan legendaarisen pääteeman tunnistaa varmasti suurin osa suomalaisista. Mårtensonin tv-sarjaan säveltämästä musiikista syntynyt suurmusikaali luo katsauksen 1800-luvun puolivälin ankaraan saaristolaiselämään. Maija Vilkkumaan uudelleen sanoittama ja Arttu Takalon sovittama musiikki tekevät kunniaa vahvan naisen tarinalle. Anni Blomqvistin romaanisarjaan perustuva musikaalin on dramatisoinut Seppo Parkkinen.
Saariston karua arkea kuvaava Myrskyluodon Maija perustuu osin Blombqvistin ja hänen sukulaistensa kokemuksiin. Musikaalin painopiste keskittyy Maijan kasvutarinaan kuin hänen ja Jannen palavassa rakkaustarinaan. Tempoileva kerronta kiirehtii hetkestä toiseen henkeäsalpaavalla vauhdilla. Näytelmässä olisi ollut oivallisia mahdollisuuksia vahvojen tunteiden kasvattamiseen vielä pidemmälle – eipä silti – tutut sävelmät ja dramaattiset käänteet saavat varmasti ajoittain kyynisimmänkin katsojan ihon kananlihalle ja silmäkulman kostumaan.
Draamaa ei tarinasta puutu: surkeat sattumukset seuraavat toinen toistaan Myrskyluodolla, paikassa keskellä merta. Ympäristön näyttäessä suurimmat voimansa ja arvaamattomuudensa Maijan suhde Myrskyluotoon kasvaa pelosta rakkaudeksi. Erityisen koskettavaksi tarinassa tekevät yhtymäkohdat kirjoittajan omaan elämään – meri vei niin ikään hänen miehensä ja poikansa.
Maijana näytelmässä nähdään hurmaava Laura Alajääski. Hän suoriutuu tunteikkaasta roolista vahvalla ammattitaidolla – Maija kasvaa ujosta teinitytöstä perheen matriarkaksi. Komeaääninen Aaro Wichmann tulkitsee Jannea herkästi luoden täydellisen muotokuvan rakastava puolisosta, lasten isästä ja kalastajasta, jonka aallot kuitenkin saavat omakseen. Erityishuomion saavat myös näytelmän lapsinäyttelijät. Osin rankatkin roolit menevät täysin nappiin ja lasten upeat kuorokohtaukset ihastuttavat. Koko ensemble rakentaa komeita kuorokohtauksia, jotka ottavat upeasti tilan haltuunsa.
Tekniikaltaan uudistunut teatteritalon näyttämö ei lunastanut vielä tällä teoksella odotuksiaan, ja se pitänee vielä toistaiseksi ässät hihassaan. Myrskyluodon Maijan yllätyksettömät lavasteratkaisut ja hengetön valaisu ovat olleet itsenäisyyden juhlavuoden teokselle turvallinen valinta. Sahaavista siirtymistä puuttui vielä HKT:lle tunnusomainen saumattomuus ja lähes elokuvaleikkausmainen fiilis. Isolla näyttämöllä olisi ollut kaikki potentiaali herättää raivoava Saaristomeri kehystämään tarinaa. Riisuttu lavastus toki toi musiikin näytelmän keskiöön. Eeva Konnun johtaman 17-henkisen orkesterin tulkinta tempaa yleisön väkevästi Myrskyluodolle.
