The Mist
Uudelleen kirjoitettu kauhupätkä toimii myös pitkänä tv-sarjana
Stephen King on varmasti yksi tuotteliaimpia kauhukirjailijoita. Hänen kirjoistaan ja novelleistaan on tehty lukemattomia elokuvia ja tv-sarjoja. Jotkut niistä ovat toimineet valkokankaalla tai ruudulla hyvin, jotkut eivät niinkään. Itseasiassa joistakin mennään jo kakkoskierrosta, nyt kun tekniikka on kehittyneempää ja varsinkin tv-sarjoja voidaan syöttää ulos aikamoisella vauhdilla. The Mist ilmestyi alunperin novellina Kingin kokoelmassa Sceleton Crew vuonna 1985, ja suomennetun päivänvalonsa se sai vuonna 1991 Jälkeen keskiyön kokoelmassa ja novelli kääntyi luonnollisesti nimelle Usva. Se on mielestäni edelleenkin Kingin yksi parhaimpia novelleja.
Siitä ohjattu elokuva versio vuodelta 2007 toimii myös todella loistavasti, ja se seuraakin novellia suht tarkasti. Tosin elokuvan loppu on erilainen, ja samalla myös elokuvahistorian ehkä inhottavin ja paskamaisin lopetus, mitä koskaan ollaan nähty.
Mutta nyt loistava idea on päätynyt itse Kingin ja kirjoitustiimin käsittelyssä kymmen osaiseksi tv-sarjaksi. Heti kerrottakoon, että vaikka aihe on sama, tämä tarina on uusi ja erilainen, paljon laajempikin kuin originaali stoori.
Pääosin The Mistissä seurataan pienen perheen tarinaa. Isä Kevin, äiti Eve ja tytär Alex asuvat pikkukaupungissa, jonka ihmiset tuntevat toisensa ja toistensa asiat liiankin hyvin. Eräänä päivänä läheisiltä vuorilta, jossa muuten sijaitsee armeijan salainen tukikohta, vyöryy alas kaupunkiin oudosti käyttäytyvä sumu. Se pystyy liikkumaan vastatuuleen ja pääsee sisätiloihin avoimista ovista ja ikkunoista. Ja mikä parasta, sumu kätkee sisäänsä jotain pelottavaa. Pian perhe on jo erillään, Kevin turvassa kirkossa ja Eve ja Alex suljettuna suureen kauppakeskukseen. Kummassakin riittää outoa porukkaa kylähulluista hihhuliuskovaisiin. Alkaa armoton taistelu johtajuudesta, ruuasta ja turvasta. Myös ihmisten ajattelumaailmat ja varsinkin uskonasiat ovat pian törmäyskurssilla. Ei edes sumua tarvita siihen, että kaikista ihmisistä kuoriutuu omanlaisensa petoeläin, joka haluaa vain selviytyä. Sumussa kirmailtaessa se paljastaa jokaisen ihmisen pahimpia pelkoja, ja kyllähän siellä sumussa myös jos jonkinlaista ökkömönkijäistä hiippailee. Samalla juonenkäänteitä riittää kuin Kauniissa ja rohkeissa konsanaan. Pikkukaupungin ihmisillä ei olekaan ihan puhtaita jauhoja pusseissaan. Salaisuudet paljastuvat ja sekin ajaa asukkaat toistensa kanssa tukkanuottasille.
The Mist kestää kymmenen jaksoansa yllättävän hyvin, ehkä joitain turhia pitkiä takaumia on ahdettu joukkoon. Henkilögalleria on laaja ja uskottava. Laadukkaat näyttelijät takaavat hyvän katselukokemuksen.
Alku tuntuu hieman hidastempoiselta, päättäen ensimmäiset jaksonsa vain clifthangeriin, mutta viimeisimmät jaksot ovat jo sitten ihan täyttä tavaraa. Mennään todella synkkiin ja syviin vesiin, välillä hyvinkin inhottaviin ja ahdistaviin asioihin, jopa sairaisiin.
Tämän kyllä mielellään katsoo ihan parilla istumiskerralla läpi. Ja koska loppu antaa siihen mahdollisuuden, toivon, että saamme myös nauttia kakkoskaudesta. Mahdollisuuksia tarinan laajentamiseenhan kyllä on. Vain mielikuvitus olkoon esteenä.
Hyvän kauheaa viihdettä Netflixissä.
1 Comment
[…] The Mist […]
Comments are closed.