Nousu & tuho

Taas mennään ja lujaa. Tältä sarjakuvanaiselta ei pokkaa puutu

Kannattaa ehdottomasti lukaista myös edellinen Strömquist arvioni, eli tuttavallisesti siis vain Liv. Liv on syntynyt vuonna 1978 Skånessa. Malmölaisena hän on tällä hetkellä ehdottomasti yksi Ruotsin tunnetuimpia poliittisia ajattelijoita ja myös yksi arvostetuimmista naissarjakuvataiteilijoista. Itselläni nousee mieleen hänen teoksistaan eräänlaiset sielunkumppanit Milla Paloniemi ja Hugleikur Dagsson. Tällä kertaa aviointini kohteena on hänen kolmas suomennettu albuminsa Nousu & tuho. Myös edellisen albumin arvio löytyy. Taaskaan en ala kertomaan juonta, koska sitä ei tässäkään ole. Sarjakuva on tajunnanvirtaa ja täynnä suuria ajatuksia maailmanmenosta.

”Länsimainen kulttuuri on puu!”

Niinkin voi ajatella. livin ajatusmaailma harhailee ihanasti kuin puun haarat, silti niissä on syvyyttä kuin puun vuosirenkaissa. Tällä kertaa kaoottisen ihanan hihiteltävän ryöpytyksen ja saarnaamisenkin kohteeksi joutuvat teknologinen kehitys, hengellisyys, jopa Astrid Lindgren, ja keskiluokka. Ja sitä ryöppyä kyllä riittää. Ja taas lukija saa nauraa. Jopa melkein oksentaa. Piirtäjänä ja tekstinluojana Liv on kyllä mainio. Itse asiassa mustavalkoinen vahva piirrosjälki on tällä kertaa saanut jopa värejä ja valokuvia, ja se on jännittävä lisä, mielenkiinto säilyy loppuun asti.

”Siinä mielessä ruotsidemokraatit ovat Jeesus.”

Tarinaa on taas lyhyen kirjan verran. Lukijalta vaaditaan poliittisten ja muidenkin hahmojen tuntemusta, eli aikansa seurantaa ja älykkyyttä. Itselleni monet politiikkaviitaukset menivät hieman vasemman olkapään yli, mutta silti nautin tästä opuksesta.

”Kuvittele tarina Sormusten herrasta, jossa Hobittien sijaan seikkailee yrittäjiä.”

Teoksessa on toisaalta hieman sitä Paloniemen päiväkirjamaisuutta omituisella twistillä. Livillä on todella kinkymaisen outo fiksaatio kuninkaallisiin, mutta sarkasmi osuu ja uppoaa, samoin kuin huumori löytää paikkansa joka kohdassa. Tämä ei ole ihan yhtä hyvä, kuin edellinen teos. Minulle ainakin hieman haastava ja liian poliittisähkyinen, mutta sivu, jolla on ”Keräilykuvatauko!” räjäyttää nauruun jokaisen lukijan taatusti.

Tätä lisää kiitos! Hienoa Sammakko, kun tuotte ja luotte tällaista luettavammaksemme! Kiitos! Lisää. Suosittelen myös seuraamaan ja hankkimaan upean Sammakon Sanomat uustislehden.

Suomentanut: Helena Kulmala
Kustannusosakeyhtiö Sammakko