PlayStation VR

Pelaamisen uusi kokonaisvaltainen maailma

Mekin täällä Man Made Lifestylen toimituksessa päätimme vihdoin astua PlayStation 4 -konsolin kautta virtuaalimaailmaan. Kun reilu vuosi sitten tein arvostelun Resident Evil 7 -pelistä, kaverini olisi lainannut minulle omia VR-lasejaan. Kieltäydyin. Onneksi, koska peli oli ihan t-ruudultakin jo tarpeeksi pelottava. Jutun lopusta voitte lukea, miten tällä kertaa kävi.

Saimme kokeiluumme paketin erilaisia demoja ja pelejä, sekä perus VR lasit. Olin aiemmin kokeillut joitain pelejä ja katsellut leffatrailereita moisella vehkeellä pikaisesti. Vuodenvaihteen aikaan oli aika uppoutua keinotodellisuuden maailmaan oikein tutkiskelevalla mielellä. Kaikkinensa koko hökötyksen asentaminen on helppoa. Kamera jonnekin tv:n päälle, kypärä päähän, kalibrointi jne.

Pelata voi yleensä joko perus pleikkaohjaimella tai ”tikuilla” (PlayStation Move). Testasimme PlayStationin oman VR Demo Discin (joka on laajempi versio perus VR Worlds -levystä).

Pelattavaa riittää moneen makuun. Suurinta osaa pystyy pelaamaan yllättävänkin piktään, ja jos peli vaikuttaa miellyttävältä, sille on helppo ladata jatkoa pleikan kaupasta. Mukana on taistelu, autoilu, puzzle, lento ja muita demoja. Mukavinta on se, että seuralaiset voivat seurata pelaajan näkemää maailmaa tv ruudulta ja toki kommentoida sitä. Joskus turhankin hanakasti. Onneksi omien kuulokkeiden äänentasoa voi nostaa häivyttääkseen turhat ohjeistukset. 

Meidän porukalle jäi mieleen eniten seuraavat:

Ocean Descent on hauska kokemus, vaikka siinä ei pääsekään pelaamaan. Ideana on se, että sinut lasketaan merenpohjaan tsekkaamaan, mitä siellä tapahtuu. Seikkailu kannattaa ottaa ”haivaaralla”, niin saadaan pulssikin kiihtymään. Tämä on sellainen ”must” kokeiluttaa kaikille vieraille. 360 asteen merinäköala on huikea.

Scavengers Odyssey vie tasohyppelyn täysin uudelle tasolle. Jopa hieman pyörryttävästi ympäri seiniä. Samalla saa räiskiä öttiäisiä.

Danger Ballista tuli koko porukan lempipeli. Kai tätä urheiluksi voi kutsua. Ideana on pään liikkeellä syytää cyberpallo vastustajan maaliin. Kaikki halusivat kokeilla uudestaan ja uudestaan. Sivustakatsojillakin on hauskaa seuratessa pelaajan liikkeitä.

Vaikka en kauheasti autopelien tyyppisistä peleistä piittaa, VR Luge, eli alamäkeä alas rullalaudalla selältään peli oli hurja ja toimiva. Niin visuaalisesti, kuin pelattavuudeltaankin. Autojen välissä puikkelehtiminen on pelottavan todentuntuista.

Kuka muistaa vielä sen tankkipelin 80-luvun alusta, joka oli vain yksinkertaista kolmiulotteista viivaa? Tankilla ajeltiin ja vihulaisia yritettiin tuhota tuskaisen hitaalla tankilla. Nyt on aika päivittää nämä muistot, hypätä tämän päivän virtuaalitankin ohjaimiin ja palauttaa mieliin lapsuuden traumat. Battle Zone toistaa tankkipelin uudessa maailmassa aika paljon nopea tempoisempana. Koukuttava peli.

Maan päältä avaruuteen. Valkyrie-pelin demo näyttää huikean avaruustaistelun, hurjasti kieppuvassa ja pelottavan todentuntuisessa avaruudessa. Parhaita atmosfäärejä näistä peleistä ehdottomasti. 

Omaksi lempipelikseni nousi palikkapeli (Huojuva torni), joka kuitenkin tuo perinteiseen peliin uutta lisämaustetta uusilla haasteilla, kuten lasersäteen ohjaaminen oikeaan paikkaan palikoilla. Tähän olisin valmis ostamaan lisää kenttiä. Palikoihin tarttuminen ja niiden kädessä pyöritteleminen oli tehty kauniisti, ja tunnelma tornin kasaamisessa saa hien nousemaan pintaan.

Kokeilimme myös uudehkoa Tertris Effect -peliä. Siinä vanha, alunperin jo vuonna 1984 julkaistu venäläisklassikko, joka löytyy nykyään kaikilta alustoilta, saa uuden koukuttavan piirteen. Peli on sama, ota palikka, pyöräytä, pudota, yritä saada kaikki oikeisiin kohtiin, ota palikka, pyöräytä… Mutta nyt peliin on lisätty musiikki, sekä upeat 3D-taustat. Musiikillisen maailman voi itse valita ja taustat, sekä biisit muuttuvat pelin edetessä, sekä tempon noustessa pikkuhiljaa. Edelleen yhtä yksinkertaisen koukuttava peli, nyt hienolla lisämauteella. 

Lisäksi testasimme jo alkuvuodesta ilmestynyttä räiskintäpeliä Bravo Team. Tässä pääsimme kokeilemaan aseen muotoista PlayStation Aim Controlleria. Pienen totuttelun jälkeen ase alkaa tuntua käsissä liiankin luonnolliselta jatkeelta, ja vihollisia kaatuu kuin viljaa niittäessä. Harmi kyllä peli ei pelinä ole kovinkaan kummoinen. Vaikka pelitalo (Supermassive Games)  suolsikin joitain vuosia sitten pelihitin Until Dawn (jatkoa kieli pitkällä odotellessa), tämä lineaarinen suojaudu ja ammu, uudestaan ja uudestaan, ei nouse kovinkaan kummoiseksi genressään. Grafiikka ja pelin täydellinen tökkimättömyys sen sijaan saavat isot pojot!

Lasit tuntuvat päässä yllättävän hyviltä, kun ne saa aseteltua kunnolla päähänsä. Verkkopelaaminen kuulema onnistuu mainiosti. Itse päätimme jättää sen toiseen kertaan. Tämä kaikki jo sinänsä oli tarpeeksi uutta. Nappikuulokkeista en itse ole koskaan pitänyt. Johtunee korvieni oudoista muodoista ja lävistyksistä, ne eivät vain kertakaikkiaan pysy korvissani. Tähän ongelmaan VR lasien kanssa etsin vielä ratkaisua. Myös demojen, trailereiden yms katselu netistä ja YouTubesta kannattaa testata. Muutamien leffojen VR-linkit ovat mainioita.

Kaikkinensa huima ja miellyttävä kokemus. Tosin kun lasit ottaa päästään pois, ja kohtaa kylmän reaalimaailman, lasit haluaa takaisin, ja painua sinne miellyttävään virtuaalimaailmaan takaisin. Se tässä ehkä onkin pelottavinta, ja koukuttavaa.

Ja miten sitten sen Resident Evil 7 kanssa kävi?

Kokeilin pelata VR-laseilla jonkun aikaa. Ei vain kertakaikkiaan pysty. Liian aito ja ahdistava kokemus. Pistin kaveri pelaamaan laseilla, ja katselin itse kaukaa oven raosta. Sekin pelotti. Ei vain kertakaikkiaan kykene. Eli mitä kaikkea mahdollista vielä tuo VR-maailma mahdollistaakaan? Varmasti huikeita ja jännittäviä kokemuksia ja elämyksiä tiedossa. Suosittelen vahvasti tätä hankintaa.