Sarjakuvaan kaapatut: Hannu Kesola
Tässä osiossa haastattelen suomalaisia sarjakuvaan liittyviä henkilöitä. Ehkä muunkin maalaisia, ja toivottavasti joskus muihin maailmoihin ja universumeihin kyvyillään päässeitä. Sarjakuva rakentuu monista asioista. Ei pelkästään hahmosta tai piirtäjästä.
Sarjakuva on monen ihmisen ja tekijän tuotos. Sitä arvostan. Yritän valottaa, miten monenlaisia ihmisiä tarvitaan, että saamme eteemme sarjakuvalehden tai nettijulkaisun. Siksi taianomaisia taustoja. Kysymykset ovat kaikille samat ja nämä sekopäät vastaavat kuinka haluavat. Minä vain kokoan asiat, julkaisen ja arvioin heidän erilaisia tuotoksiaan.
Ensimmäisenä Sarjakuvaan kaapatut -nurkkaukseen sain vangittua kiinni Hannu Kesolan. Mutta kuka kumma onhän on? Lähetin muutamille sarjakuvataitureille kysymyspakkini ja jäin jännityksellä odottamaan vastauksia. Hannu mainitsi ja samalla vastasi ensimmäisenä kysymyksiini, että ne olivat hyviä, niitä oli runsaasti ja niihin vastaamiseen kesti aikaa.
HANNU KUITENKIN vastasi niihin parin päivän kuluessa. Sen verran hän kuitenkin ehti opettajan hommistaan, vaimoltaan ja kahdelta alle kouluikäiseltä poikalapseltaan. Hän on 34-vuotias ja asuu Nokialla. Kaikkia näitä asioita kai voi periaatteessa pitää ihan hyvinä asioina. Ja koska asia sarjakuvan parissa työskentelevillä, ja teille maallikoillekaan ei aina ole välttämättä ihan yksinkertainen asia, kysyinkin, miten Hannu tällä hetkellä työskentelee sarjakuvan parissa?
TÄLLÄ HETKELLÄ hän pääasiassa käsikirjoittaa niin sanottuja creator owned -sarjoja suoraan yhdysvaltalaisille kustantamoille. Yleensä sarjat ovat 3-5 lehden pituisia. Välillä hän kirjoittelee myös lyhyempiä tarinoita, joita on julkaistu erilaisissa antologioissa ja lehdissä, kuten Heavy Metal Magazinessa. Jos aika antaa myöten, hän myös tussaa sarjakuvia. Viime aikoina hän on lähinna tussannut vain joitain itse kirjoittamiaan juttuja ja niihin tulleita kansia, mutta aina silloin tällöin tussaa myös muille lyhyempiä tarinoita.
Ensimmäiseksi sarjakuva kosketuksekseen hän muistaa Aku Ankan:
– Sitä olen ensimmäiseksi lukenut, kuten varmasti moni muukin siihen aikaan, kun olin nuori. Ensimmäiset yksittäiset lehdet, jotka ovat piirtyneet tarkasti mieleen olivat Marvel 5/92, jossa seikkaili Howard Mackien kirjoittama ja Javier Saltaresin kuvittama Aaveajaja. Minulla ei silloin ollut vielä minkäänlaista käsitystä, että tuollaista sarjakuvaa oli olemassa, joka oli piirretty todella synkästi ja tarinakin oli kahdeksanvuotiaalle pojalle ihan jännittävä. Toinen yksittäinen numero oli Action Force 1/93. Silloin lopullisesti innostuin sarjakuvista ja aloin laajentaa sarjakuvaharrastusta pelkästä Aku Ankasta.
Kysyessäni, onko Aku Ankka out, Hannu kertoo viisi vuotiaan poikansa saaneen Aku Ankan tilauksen synttärilahjaksi äskettäin. Lehden lukemisesta hänellä itsellään on ollut taukoa lähes 15 vuotta. Muutoksia tuohon aikaan on selvästi huomattavissa ja niin kai pitää ollakin. Tuntuu, että lehdessä on paljon tosielämän hahmoja, jotka on suoraan siirretty tarinoihin. Se varmasti houkuttelee lukijoita lehden pariin. Mutta siihen onko Aku in vai out, hän ei osaa varmasti vastata. Toki tilausmäärät ovat laskeneet, kuten yleisesti muussakin printtimediassa.
Kaikkihan me Aku Ankan tiedämme, mutta tällä hetkellä Hannu nauttii eniten rikos- ja kauhusarjoista, joita kustantajat, kuten Image, Titan Comics, IDW, BOOM! ja Dark Horse julkaisevat. Nykyään hän myös pitää sarjoista, jotka eivät jatku ikuisuuksia vaan sellaisista, joissa on selkeä alku, keskikohta ja loppu. Viime vuosina hänen suosikkisarjojaan ovat olleet Nailbiter, Southern Bastards, Criminal ja Kill or be Killed.
Perinteistä uutta supersankarisarjakuvaa hänellä tulee luettua paljon vähemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. Toisaalta hän keräilee englanninkielisiä supersankarisarjakuvakokoomia, joiden kautta pääse lukemaan nuoruudessaan Suomessa yli hypättyjä tarinoita. Nostalgialla on suuri osuus siihen, että hän viihtyy niiden parissa niin hyvin.
SEURAAVA KYSYMYS onkin minulle henkilökohtainen, koska olen sitä vanhaa kansaa, joka haluaa lukea sarjakuvansa lehti- tai kirjaformaatissa. Tosin kirjoitan kaikki tekstini padilla, käyttämättä tietokonetta, joten minua ei tässä asiassa kai edes kuunnella, mutta kysyn silti Kuinka paljon ylipäätään luet sarjakuvia? Ja missä muodossa sarjakuvasi mieluiten luet?
– Koitan kuukausittain lukea useampia pitkiä albumeja. Välillä on aikoja, kun lukemiselle ei ole niin paljon aikaa kuin haluaisi, mutta joskus taas ehtii ahmia kauhean kasan sarjakuvia lyhyessäkin ajassa. Olen pääasiassa printtilehtien kannattaja. Omistan kyllä tabletin, jolla toisinaan luen digitaalista sarjakuvaa, jos esimerkiksi ComiXologysta saa halvalla sellaisia albumeita, joita en välttämättä printtinä viitsisi ostaa. Digitaalinen lukeminen on minulle kuitenkin aika kausittaista. Digitaalinen maailma on kuitenkin siinä mielessä hyvä, että sitä kautta on hyvä tutustua johonkin uuteen sarjaan ostamatta suoraan esimerkiksi kokooma-alpparia. Näen lukemisen erittäin tärkeäksi kirjoittajalle. Lukemalla paljon kehittyy varmasti samalla itse tarinankertojana.
ITSEASIASSA MONELLE sarjakuvan lukijalle ei ole selvää, mitä kukakin tekee. Piirtäjä piirtää, tussaaja tussaa ja tarinankertoja kertoo tarinan. Hannu selventää olevansa pääasiassa käsikirjoittaja, mutta silloin tällöin myös tussailee sarjakuvia, kuten hän aiemminkin mainitsi, mutta yleensä nekin ovat sellaisia tarinoita, jotka hän on itse kirjoittanut. Kirjoittamista hän pitää ylivoimaisesti mielekkäimpänä hommana, koska nuorempana, aloittaessaan sarjakuvien tekoa hän myös pääasiallisesti piirsi omat juttunsa:
– Piirtäminen vie huomattavasti enemmän aikaa, joten kirjoittaminen on siinä mielessä mukavaa ja vähemmän aikaa vievää, hän kertoo. Toki hyvän tarinan tekeminen vaatii itse kirjoitusprosessin lisäksi paljon työstöä, mutta sitä hän työstää pitkälti omassa päässään jolloin hän ei siinä mielessä tarvitse siihen tiettyä aikaa jolloin istahtaa alas miettimään asioita, vaan voi tehdä sitä vaikka kaupassa käydessään.
PÄIVÄTÖIKSEEN HÄN siis tekee opettajanhommia. Koska pelkillä kirjoittajanhommilla ei millään tulisi toimeen vielä tässä vaiheessa. Pientä ekstraa niistä kuitenkin saa ja hänen tavoitteensa on kuitenkin jossakin vaiheessa päästä tekemään töitä jenkkien top-5 -kustantamoille, jolloin käsikirjoituksistakin maksettaisiin jo eri tavalla rahaa. Päivätöitään hän ei silti koskaan lopettaisi kirjoittamisen takia. Koska ne kulkevat ihan hyvin rinnakkain.
Ymmärrän Hannua, kun hän kertoo, että opettajana sarjakuvahommat menevät iltatöiksi. Lähes päivittäin on pakko koittaa saada edes jotain kirjoitettua, esimerkiksi käsikirjoitus yhteen sarjakuvasivuun. Välillä siihen voi riittää vaikka kymmenen minuuttia päivässä, mutta joskus pelkkään yhteen sivuun voi saada tuhrautumaan paljonkin aikaa. Viime viikolla hän taisi tehdä oman ennätyksensä, kun hän sai puolessa tunnissa kirjoitettua käsikirjoituksen seitsemään sarjakuvasivuun. Tuollainen vauhti on kuitenkin usein harvinaista.
MEILLÄ KAIKILLA on omat sarjakuvajumalamme ja palvomamme henkilöt. Kuka on palvomasi tekijähahmo sarjakuvan saralla? Stan Lee on kuollut, Hergé on kuollut… onko muita?
– En ehkä ole koskaan varsinaisesti palvonut ketään, eikä minulla ole koskaan ollut yhtä tiettyä tekijää, jonka töitä seuraisin nimikkeestä toiseen. Aika usein suosikkitekijät ovat myös muuttuneet vuosien varrella. Tämänhetkisistä tekijöistä itse seuraan suurimmalla mielenkiinnolla Ed Brubakerin ja Sean Phillipsin töitä. Parin vuoden päästä saattaisin kuitenkin jo vastata toisin. Edesmenneellä Stan Leellä on kuitenkin ollut valtava vaikutus minuun, hänen luomansa Marvel-universumin myötä. Hän oli myös loistava lähettiläs sarjakuville ylipäätäin varsinkin sen jälkeen, kun hän tuli kaikille tutuksi Marvel-leffojen cameoroolien myötä. En tiedä onko olemassa sellaista tekijää, joka pystyisi tuon lähettilään viitan ottamaan harteilleen, kertoo Kesola.
Suomalaisista sarjakuvatekijöistä hänellä ei ole myöskään olemassa yhtä ainoaa suosikkia, jolle henkilökohtaisen gurun viitan laskisi ylleen. Mutta eniten hän arvostaa vuosien aikana erinäisiä genresarjoja tehneitä tekijöitä. Genresarjikset eivät kotimaisin voimin tehtynä ole kuitenkaan koskaan olleet niitä arvostetuimpia sarjiksia, joten hattu nousee tasaisesti kaikille, jotka ovat niitä siitä huolimatta jaksaneet tehdä.
PÄÄASIASSA ELÄN pääasiallisesti näillä kolmella kustantamolla DC, Marvel ja Dark Horse. Mutta Hannu valitsee omansa kolmikon ulkopuolelta eli Imagen. Koska hän ei ole paljoa lukenut uutta supersankarisarjakuvaa ja hänen mielestään Imagelta tulee tällä hetkellä parhaita creator owned -sarjakuvia, jotka ohittavat kirkkaasti Dark Horsen julkaisemat sarjikset. Mutta yleisesti hän tykkään lukea paljon sarjakuvia Marvelin ja DC:n ulkopuolelta. Nykyään indiekustantamoilta tulee todella paljon laadukasta sarjakuvaa, kun jaksaa vaan etsiä. Marvelilta lempisankarinsa on aina ollut Hämähäkkimies, koska hän on tavallaan niin helposti samaistuttava. Antisankarina Marvelin hahmoista suosikkinaan hän pitää Aaveajajaa, ja erityisesti Danny Ketchin hahmoa.
DC:n puolelta suosikkisankari on puolestaan aina ollut ja tulee varmasti olemaan Batman. Erityisen hyvä konnagalleria tekee hänen edesottamusten lukemisesta mielenkiintoista. Antisankareista puolestaan John Constantine on ollut hänen lempparinsa. Hyvin ristiriitainen ja monisyinen hahmo, vaikka hänestä kirjoitettu materiaali onkin ollut melko epätasaista vuosien varrella.
JOS SAISI olla joku sarjakuvahahmo, Hannu kertoo, että voisi olla hauskaa olla Preacherin Jesse Custer. Tosin ehkä vain muutaman päivän. Hänen elämäntyylinsä on kuitenkin aika rankkaa. Naishahmoista Hannu valitsisi Jessica Jonesin, joka on etenkin sarjakuvissa ollut todella hyvä ja erilainen hahmo. Ja mikäs olisi sen mielenkiintoisempaa kuin olla yksityisetsivä supersankarien maailmassa. Koska sarjakuvissa on paljon myös muitakin, esimerkiksi eläinhahmoja, Hannu valitsisi olevansa Spider-Ham. Se voisi olla ihan hauskaa. Varsinkin kun hahmo on taas nostettu pitkästä aikaa parrasvaloihin uusimman Hämisanimaation myötä. Ja mehän kaikki haluamme jonkin supervoiman. Itse haluaisin nyt juuri olla parempi kirjoittaja, mutta Hannun supervoima toive on se, että aamulla ei nukuttaisi ollenkaan.
TULEVAISUUS. MIHIN sarjakuvahahmoon haluaisit tarttua tulevaisuudessa, ja työskennellä sen parissa? Vai kehittäisitkö ihan oman hahmon? Tulevaisuudessa hän edelleen haluaisi eniten työskennellä omien hahmojen luomisen parissa. Jonkin verran tilaustöitä tehneenä, kun hän on kirjoittanut muiden luomia hahmoja ja ne ovat aina olleet hänelle vähän vaikeampia. Toki haaveenansa olisi päästä joskus kirjoittamaan joitain jo luotuja hahmoja. Esimerkiksi hänestä olis joskus hauska kirjoittaa vaikka G.I.Joea tai vaikkapa Punisheria, mutta ei vielä tiedä kuinka realistisia tuollaiset haaveet ovat.
15 vuoden kuluttua Hannu toivoo edelleen olevansa sarjakuvien kanssa tekemisissä ja toivon mukaan kehittyneensä kirjoittajana:
– Toivottavasti siinä vaiheessa kirjoitan tasaiseen tahtiin sarjakuvia jenkkien top-10 kustantajille ja miksei toiveena olisi, että ainakin jotkin tarinat olisivat menestyneet hyvin. Itse katson sarjakuvia paljon tv-versioina ja leffoissa. Koska se on osa populaarikultturia, suoratoistopalvelut ja leffateatteri pursuavat sarjakuvista tehtyjä versioita.
HANNU KERTOO koittaneensa käydä katsomassa kaikki Marvel-leffat ja muitakin sarjakuvafilmatisointeja satunnaisesti. Hän odotta varsin innolla uusia Avengers ja Spider-Man -leffoja. Kun Marvelin sarjoja alkoi tulla Netflixiin hän oli myös niistä tosi innostunut, mutta lopulta ei kuitenkaan ole katsonut niistä tähän mennessä kuin puolet. Koska hänelle on jäänyt sellainen fiilis, että monet näistä sarjoista olisivat toimineet paremmin puolet lyhempinä sarjoina. DC:n sarjoja kertoo katsoneensa harvemmin ja Walking Deadin kanssa luovutti myös jo vuosia sitten. Seuraavaksi listalla on yritys saada katsottua Preacherin, joka perustuu yhteen kaikkien aikojen suosikkisarjiksistansa.
Koska sarjakuva Suomessa on hieman aliarvostettua, kysyessäni Hannun julkisuusarvoa, hän kertoo tekevänsä ehkä sellaista sarjakuvaa, joka ei suomen sarjakuvapiireissä ole kovimmassa huudossa, mutta samanhenkisiä tekijöitä ja lukijoita löytyy kuitenkin paljon. Toki hän on aina iloinen, jos hänet tunnistetaan töittensä kautta, sitä varmasti jokainen sarjakuvantekijä toivoo ja se tuntuu tietysti hyvältä. Lisäksi viime aikoina muutamissa panelitilaisuuksissa ja sarjakuvakäsikirjoituskoulutuksissa, joita hän on ollut pitämässä tai joissa ollut mukana on ollut yllättävän paljon väkeä ja suurin osa on ollut sellaisia, joita ei ole tunnistanut. Se on ollut mukava huomata. Muutaman kerran on käynyt niinkin, että täysin oudot ihmiset ovat täysin yllättävissä paikoissa tunnistaneet, mutta aika harvinaista se kuitenkin on:
– Ihan rauhassa olen onneksi saanut olla.
Ajankohtaisin juttusi tällä hetkellä? Nyt saa mainostaa!
– Tällä hetkellä minulla on kaksi sarjakuvaa Previews-katalogissa, josta sarjakuvakaupat tilaavat lehdet ja albumit kauppoihinsa. Toinen on kauhualppari Cursed Land, jonka kustantaa legendaarinen indiekustantamo Caliber Comics, jonka riveissä todella moni nykypäivän sarjakuvasuuruus on 90-luvulla aloittanut sarjakuvahommat. Lisäksi minulla on lyhyt tarina Alterna Comicsin It Came Out in a Wednesday antologialehden kuudennessa numerossa. Kummatkin pystyy tilaamaan Suomeen esimerkiksi Turun sarjakuvakaupan kautta.
Muita päätöitäni tällä hetkellä on kaksi Action Labille tekemääni sarjaa The Knifeman ja The Evil That Men Do. Action Labilla on jenkeissä kohtuullisen hyvä markkinaosuus, joten siinä mielessä ne tulevat luultavasti olemaan suurimpia juttujani tähän mennessä.
Lisäksi olen alkanut pienimuotoisesti kustantaa tekemiäni sarjakuvia suomeksi. Ensimmäinen albumi: Salem 2232 ilmestyy Tampere kuplii -sarjakuvafestareilla. Se kokoaa yhteen alun perin neliosaisena sarjana jenkeissä ilmestyneen The Last Hunt-tarinan.
Lopuksi Hannu jakaa meille vielä vinkin ja ohjenuoran.
– Jos joku aloitteleva, tai miksei kokeneempikin sarjakuvakirjoittaja lukee tätä niin kannustan suuresti koittamaan siipiä ulkomaanmarkkinoilla. Se vaatii paljon työtä, päättäväisyyttä ja jääräpäisyyttä, mutta on ehdottomasti kaiken vaivan arvoista, summaa Kesola.
Tässä vielä linkkejä aikaisemmin arviomiini julkaisuihin, joiden kanssa Hannu Kesola on ollut tekemisissä. Kiitos Hannulle mainioista vastauksista!
