Ihmeiden puisto

Lapsi herättää mielikuvituksellaan huvipuiston eloon

Nimestään huolimatta tämä animaatio ei ole kovinkaan ihmeellinen, eikä missään nimessä parhaimmistoa. Silti se on ihan ookoota läpihuutoviihdettä.

Nuori tyttö June on pienestä pitäen kuvitellut ja rakennellut huvipuistoa äitinsä kanssa. Kun äiti yllättäen sairastuu ja lähtee kotoa hoitoihin, June jää huolehtimaan isästään. Isän lähettäessä tämän matematiikkaleirille, June kuitenkin karkaa ja lähtee oikaisemaan metsän läpi kohti kotiaan. Metsästä hän kuitenkin löytää tutulta vaikuttavan puiston. 

PUISTON HYVÄNTAHTOISET Junen kuvittelemat eläimet villisika, karhu, piikkisika, simpassi ja pari majavaa ovat kuitenkin pulassa, koska pahuus (Junen huoli ja murhe äidistä) on vallannut puiston ja muuttanut matkamuisto simpassit zombie-tuholaisiksi. Puistohan on pelastettava, ja siihen auttaa vain yhteistyö ja yhteisvoima.

Tarina on aika heppoinen kaikessa yksinkertaisuudessaan ja suruakin saadaan vain äidin sairaudesta. Tutut elementit hyvästä ja pahasta ovat suhteellisen lieviä.Oikeastaan leffa ei oikein täytä nykystandardien mukaista tarinankerrontaa. Paljon syvällisempiä ja moniulotteisempiakin leffoja on viime vuosina nähty. Itseasiassa elokuva viihdyttänee enemmänkin perheen ihan pienimpiä katsojia. Ikäraja elokuvaan on seitsemän vuotta, mitä pidän tällä kertaa jopa hieman korkeana. Vauhtia ja mekastusta riittää, mutta hirveästi elokuvassa ei ole pelottavia hahmoja tai kohtauksia.

Animaatio on laadukasta ja varmaankin toimii hienosti 3D-versiona. Näin elokuvan 2D:nä suomeksi puhuttuna. Ääninäyttely oli toteutettu hyvin. Valitettavasti en löytänyt mistään listaa kuka mitäkin ääntä näyttelee, siksi en lähde arvuuttelemaan tuttuja ääniä kuka mikäkin oli, ja kuka hoiti hommansa toisia paremmin. 

Katsottavaa perusanimaatiota.