Shazam

Teinipoika aikuisen miehen supersankarikropassa

Kadonnutta äitiänsä etsivä teinipoika Billy Batson (Asher Angel) kiertää sijoitusperheestä toiseen. Jälleen uuteen perheeseen joutuessaan hän kuitenkin tekee sen verran hyvän teon, että löytää itsensä luolasta, jossa mahtava velho antaa hänelle maagiset supervoimat, aina tämän lausuessa ääneen sanan Shazam. Tosin huonompi puoli on, että hän on samalla myös teinipoika aikuisen miehen supersankari ruumiissa. Sijoitusperheen toisen lapsen Freddyn (Jack Dylan Grazer) kanssa supervoimien käyttöä harjoitellessa hän saa vastaansa samaisesta luolasta, seitsemän kuoleman syntiä monsterihahmoissa vapauttaneen Dr Thaddeus Sivanan (Mark Strong).

Suuret voimat tuovat… ja mitenkä se menikään? Kohta koko perheen mukulat ovat vaarassa ja kuoleman synnit palautettava maagiseen silmään.

Elokuva perustuu DC:n luomaan hahmoon, joka alunperin tunnettiin nimellä Kapteeni Marvel. Kuulostaako tutulta? Jännä sinänsä, että nyttemmin hahmosta käytetään vain Shazam nimeä. Elokuva on varmasti hyvää viihdettä alakouluikäisille kaikkine hupailuineen ja vääntöineen moraalista, hyvästä ja pahasta. Tässä on sellaista spielbergmäistä lastenelokuvan kaltaista alleviivausta miten tulisi toimia. Aikuisellekin se on ihan viihdyttävä ja parissa kohtaa jopa hauska. Itse pidin elokuvaa ihan kelvollisena. Tosin Grazerin näyttelemä kävelytuen kanssa kulkeva poikahahmo on vain yksinkertaisen rasittava ja ärsyttävä. Ja toisin kuin Angel saa rooliinsa nuorempana versiona Billy Batsonista ihan hyvää potkua, aikuinen versio Shazamina Zachary Levin näyttelemänä on suorastaan tuskaisaa katsottavaa. Levi ei osaa olla oikein hauska, eikä osaa näytellä teiniä miehen ruumiissa. Kaikki hauskuus pillee vain käsikirjoituksessa ja vuorosanoissa. Tehosteet ovat ihan mojovia, tosin loppurymistelystä olisi voinut leikata puolet pois. 

Kertakäyttö viihdettä, niinkuin valitettavan useat DC-elokuvat ovat olleet. Ei ihan aikuiseen makuun, mutta koko perheen ”nautitaan yhdessä” -elokuva.