Patriootti Moriarty 2

Moriarty kohtaa ensimmäistä kertaa tunnetuimman vihollisensa

Nyt olen kyllä innostunut tästä sarjasta. Pieni pelko oli pyllyssä, että tämä alunperin kuusi osainen sarja lässähtää jo heti alkuunsa, mutta päin vastoin. Toinen osa osaa lisätä kierroksia juuri sopivasti, että lukija, oli sitten mangan fani tai Sherlock Homes maailman fani, jää takuuvarmasti täydellisesti koukkuun.

Viime osan tapahtumat voi näppärästi tarkistaa täältä, ja pokkarin alussa on myös mainio kertaus tapahtumista, jos jostain syystä missasit ensimmäisen osan. Kuulin jopa huhuja, että ensimmäisen osan kansitaide oli liikaa tietyille tahoille. Siksipä tuo keräilyharvinaisuus kannattaa hommata itselleen.

Moriartyn veljekset jatkavat taisteluaan rappeuttaakseen Brittiläisen imperiumin ylemmän luokan, ja tasoittaakseen alaluokan välistä kuilua heihin.

Ensin tarina, jossa Lontoosta löydetään uudenlaista oopiumia. William Moriarty siepataan, mutta pian käykin ilmi, että kyse on hänen itsensä punoma verkko, jonka kautta oopiumjengi saadaan kiinni. Samalla pääsemme myös seuraamaan legendaarisen M16 palvelun syntyä.

Seuraava kaksiosainen tarina kertoo jälleen kerran Moriartyn hämmästyttävien aivojen luoman jännitysnäytelmän. Hän aikoo käyttää Lontoota teatterin lavanaan. Luoden useita kuolemia, joissa ylemmän luokan mädännäisyys saa kärsiä. Ensimmäisenä kohteeksi joutuu kreivi Blitz Enders. Ja näyttämönä on Noahtic loistoristeilijä. Korean ulkokuoren alla kreivi Enders on oikea kakkapää. Tästä hyvänä esimerkkinä, lapsen vahingossa töhriessä hänen takkinsa jäötelöllä, hän kuiskaa lapsen korvaan: ”Tee vielä kerrankin noin, niin tapan äitisi”. No mutta lordi saa kunnon opetuksen Moriartyn kautta. Samalla tapaamme risteilyllä myös tutulta vaikuttavan hahmon…

Viimeinen tarina kertookin sitten äskeisessä tarinassa tutuksi tulleen Sherlock Holmesin tarinan siitä, kun hän rahavaikeuksissa joutuu etsimään itselleen alivuokralaista, ja näin ollen tutustumme John H. Watsoniin. Toki myös kaikille tuttu neiti Hudson on kuvioissa vuokraemännän roolissa. 

Pidän siitä miten Takeuchi lähtee viemään tarinaa eteenpäin ja leikittelee Moriarty Holmes parivaljakolla. Vaikka mangasarja onkin nimetty Moriartyn mukaan, ja edellinen osa oli pelkkää häntä ja veljiänsä, nyt salakavalasti tarinaan saadaan mukaan muös Holmes. Ja vieläpä se, että kokoinen yksi luku on varattu kokonaan Holmesin ja Watsonin esittelemiseen ja tapaamiseen. Loistavaa juonenkehittelyä.

Myös Miyoshin taide saa siivet selkäänsä. Taustat, ja varsinkin rakennukset saavat lisä jykevyyttä, ja nyt ruutujen sijoittelukin on jotenkin soljuvampaa.

Siltikään tämä ei vielä ihan viittä tähteä ansaitse, mutta nyt ollaan kyllä lähellä. Ja äkkiä sitä jatkoa tänne! Kolmas osa ilmestyy 20.6 sopivasti juhannukseksi. Jos lunta sataa, tämä teossarja ei ainakaan jätä kylmäksi!