Annabelle Comes Home

Tylsä jatko-osa näyttää hyvältä, mutta on pelkkää säröistä kuraa

Tykkäsin edellisestä Annabelle Creation paljon enemmän kuin ensimmäisestä Annabelle-leffasta, joten pelkäsin pahinta, että nyt taas mennään metsään pahasti. Ja niinhän sitä mentiinkin. Mutta jotain hyvääkin, on tämä sentään parempi, kuin Nunna, joka kuuluu myös tähän samaan Conjuring-kauhuleffasarjaan. 

Lorraine ja Ed Warren (Vera Farmiga, Patrick Wilson) ovat ”outojen tapausten ratkaisijoita”, tuttuja melkeinpä kaikista tämän sarjan elokuvista. He tuovat Annabelle-nuken kotiinsa ja sinetöivät sen lasikaappiin, kuten olemme aiemminkin nähneet. Vuosi nuken kaappii sinetöinnin jälkeen, he pyyhältävät taas jollekin mystiselle matkalleen ja jättävät tyttärensä Judyn ( Mckenna Grace) lastenvahti Mary Ellenin (Madison Iseman) huostaan. Taloonsa, jossa on suljettu huone, jossa on kaikki kirotut esineet mukaan lukien Annabelle-nukke. Mary Ellenin joka paikkaan nenänsä työntävä ystävätär Daniela (Katie Sarife) kaipailee kuollutta isäänsä, ja siinä sivussa onnistuu vapauttamaan Annabellen lasisesta vankilastaan. Ja kohta ovat helvetin portit auki. Ihmissusi, paholainen, morsian kirotussa hääpuvussaan ja tietenkin Annabelle. Relletystä riittää loppumetreille asti, mutta valitettavan huonosti käsikirjoitettua.

Täytyy sanoa, että tämän leffan pilaa aidosti hemmetin huono käsikirjoitus. Idea on periaatteesa ihan ok, mutta kaikki hajoaa pirtaleiksi ja suureksi farssiseksi myllerykseksi. Koko leffan käsikirjoituksen idea on se, että siinä ei oikeastaan edes ole ideaa. Vain ketju erilaisia muka-pelottavia tapahtumia. Harmi sinänsä, koska ohjaaja ohjaa hyvin jäntevällä otteella, kuvaus ja kuvakulmat ovat mitä loistavimpia ja kaikki näyttelijät tekevät erittäin uskottavaa ja hyvää työtä. 

Elokuva ei oikeastaan onnistu edes pelottamaan. Enemmänkin tylsistyttämään. Mutta kuten sanoin, tämä voittaa ehdottomasti kamalan huonon Nunna-elokuvan. Ehkä Annabellen voisi vaikka lopullisesti unohtaa. Katsotaan mitä tuleva Conjuring 3 tuo tullessaan.