Korkeajännityssarja – 1955 Kuun valtias

Uusin Korkeajännitys järkäle esittelee timanttivarkaita ja kuu-ukkoja

Olenkin aiemmin arvoinut Korkeajännityssarja 1953 -opuksen. Tämäkin on yhtä tiiliskivimäinen järkäle. Silti sen kanssa saa helposti vietettyä useamman tunnin, nostalgisissa tunnelmissa, laadukkaan mustavalkoisen sarjakuvan parissa. Kirjan viidestä tarinasta kaksi vie meidät avaruuteen Rick Randomin seurassa, ja loput kolme erilaisten aarteiden houkutuksiin. 

Ensimmäisessä tarinassa rakastavaiset Joe Chubb ja Henrietta pelaatavat onnettomuuspaikalla jalokivien keräilijän. Pahaksi onneksi paikalla on myös kiero herra Melton. Pian Joe on lavastettu syylliseksi jalokivien keräilijän murhaan, Henriettaakin epäillään yhteistyöstä. Oikeat rikolliset ja herra Melton on paljastettava. Se onkin yllättävän hankalaa, ja tapaus ratkeaa vasta monen kiemuran kautta. 

Toinen tarina tarjoileekin sitten naisenergiaa Leslie Shanen muodossa, hän on oman elämänsä yksityisetsivä. Jokerinakin tunnettu, muka rötökset taakseen jättänyt Arnold Schultz aikoo järjestää tarkoin vartioidussa linnassa, vuorten keskellä maailman hienoimmat bileet koko maailman rikkaiden kermalle. Niinhän siinä käy, että kaikkien arvokkaat jalokivet ryöstetään ja Leslie joutuu käyttämään kaiken nokkeluutensa todistaakseen Schultzin syyliseksi.

Seuraavassa tarinassa tapaamme vihdoin kuuluisan ”avaruusagentin” Rick Randomin. Hän saa tehtäväkseen etsiä oudon Narm planeetan, jolla on jotain tekemistä kadonneen avaruusaseman miehistön kanssa, sekä juttuun liittyvän kokonaisen heimollisen intiaaneja kanssa. Käy ilmi, että hieman hullu Dederkind hallitsee Narm planeettaa huumaavien äänien avulla.

Seuraavaksi Rick Random saa kutsun kuuhun. Kuun omistaa nykyään Leo Clayton, ja hän on nimennyt itsensä kuun kuninkaaksi. Siellä hän hallitsee eräänlaista utopiaa, joka kuitenkin osoittautuu dystopiaksi. Rick kamppailee kimalluksen ja ylellisyyden keskellä mm lihansyöjäkasveja vastaan, ennen kuin kuun mahtavat aseet toteuttavat uhkauksensa maata vastaan. 

Vimeisessä tarinassa kohtaamme sisarukset Bob ja Janet Shawnin, jotka isoisänsä kartan avulla lähtevät kohti ”Vaarojen saarta”. Siellä Janetin onnistuu paeta pois saarelta alkuasukkaiden singotessa keihäitä perään, mutta Bob jää vielä saaren vangiksi. Janet palkkaa epäilyttävän laivan miehistön pelastusyritykselleen, ja lopulta käydään kamppailu ahneiden merimiesten ja alkuasukkaiden kesken.

TARINAT OVAT toki naiveja, mutta kun ottaa huomioon milloin nämä tarinat on kirjoitettu ja piirretty, tajuaa, minkälainen viihde oli 50-luvulla pinnalla. Kaikissa tarinoissa on myös hyvin samantyyppien opetus hyvästä ja pahasta. Pahikset ovat aina myös arvattavan pahismaisen näköisiä, sen sijaan päähenkilöt ovat puhtoisia ja kauniita, mutta osaavat myös tarvittaessa käyttää nyrkkejään. Mutta silti tarinoihin (vajaat 70 sivua kukin) on saatu paljon kimurantteja tilanteita ja monenlaisia juonenkäänteitä. Kerrassaan viihdyttävää luettavaa. Varsinkin perheen mies- ja poikaväestölle. Toki urhean Leslie Shanen seikkailuista voisi vaikka perheen naispuolisetkin innostua, ensin, ja ehkä sitten muista tarinoista. Tällä lailla 50-luvun primitiivisellä ja nais–mies-asetelmalla leikitellessä. 

Itse innostuin ehkä eniten näistä avaruuden korkeajännitystarinoista. Kuvittajia on muutamia, mutta jotenkin ajantyylille uskollisesti (ja varmaan myös julkaisun tyyllille) kaikkien jälki on hyvinkin samankaltaista.

Mainio ja paksu paketti.