The Addams Family

Friikkiperhe uusiutuu animaatiossa, mutta hieman ilman tarpeellista karismaa

Itse en ole sentään niin vanha, että olisin kuusikymmentä luvun Addams Family tv-sarjaa seurannut. Sitä innokkaammin kylläkin vuosien 91 ja 93 leffat useaampaan kertaan nähnyt. Tämä uusi animaatio hieman harmittaa, koska odotukseni olivat kovat. Nyt kokonaisuus lässähtää ihan vain sen vuoksi, että tekijät eivät ole osanneet päättää tehdäänkö tästä lastenelokuva, vai hyytävän hyvä animaatio lapsille. Siksi varmaankin kaiken ikäiset katsojat hieman pettyvät. Pressin näin 2D-versiona ja suomalaisilla äänillä.

Kolmetoista vuotta sitten Morticia ja Gomez joutuivat pakenemaan kotikonnuiltaan, kun muut kyläläiset pitivät Addamsin sukua liian friikkeinä. Nyt he ovat asuneet uudessa kartanossaan rauhassa ja kasvattaneet kaksi kauhukakaraa, kuten perinteisesti pitääkin. Pienempi Pugsley poika valmistautuu suvun perinteiseen sapelitanssi riittiin, jolla hän ansaitsee miehisyytensä suvun silmissä. Kömpelö ja hieman avuton poika aiheuttaa isä Gomezille harmaita hiuksia, ja pelkoa epäonnistuvansa koko suvun silmissä. Koko suku on nimittäin kokoontumassa kolmentoista vuoden jälkeen seuraamaan tätä miehistymistapahtumaa. Toisaalla taas Wednesday tyttö, juuri murrosiän saavuttaneena haluaa rikkoa itsensä ja perheensä rajoja, tutustumalla paikallisen koulun elämään, ja imemällä vaikutteita muista teinitytöistä. Tämä tietenkin järkyttää äiti Morticiaa. Mukana hääräilee isotukkainen tosi-tv naisremontoija, joka haluaa poistaa Addamsien kauhukartanon kauniin kaupunkinsa liepeiltä. 

Eli taas palataan siihen, että friikit ovat frikkejä, ja liian erilaisia elämään normi yhteiskunnassa. Eli hyvinkin iso teema elokuvalle. Harmillisesti leffa on hieman liian isoaiheinen perheen pienimmille ja ehkä hirviöhommat menevät hieman ohi. Toisaalta taas aikuiselle leffa on hieman tylsä, alleviivaava ja siihen olisi kaivannut vielä lisää Addamsien mustahuumorista puuhastelua ja kieroutunutta kuolemalla leikittelyä. 

”Yleensä kyllä pidän hevosista, joilla on seiväs päässään.”

Morticia

Yleensä olen kehunut suomalaista ääninäyttelijätyötä, mutta tällä kertaa olen aika pettynyt. Yksikään hahmo ei oikeastaan vakuuta, eikä vaikuta sopivalta rooleihinsa. Jos vertaan alkuperäisiä näyttelijöitä, antaisin elokuvalle vielä uuden mahdollisuuden englanninkielisenä sekä myös kokeilisin-3D versiota, koska nyt näyttäisi siltä, että se voisi toimia jopa erittäinkin hyvin. Animoiduista hahmoista tykkään, ne on uusittu sopivan kinkylla tyylillä. Varsinkin Wednesday on huikea. Myös taustoihin ja pikkutarkkoihin kohtiin, esim hiuksiin on uhrattu aikaa. Kaunista katseltavaa.

Musiikkivalinnat elokuvassa ovat mitä mainioimpia ja hahmogalleria on tuttu ja turvallinen. Hyvää kertakäyttöviihdettä, mutta sovitaanko, että jos tälle jatko-osia siunaantuu, tehdään ne sitten ronskimmalla otteella? Nyt tästä ei oikeastaan jäänyt mitään muuta mieleen, kuin äidin sanat tyttärelle yksisarvis pinnistä: ”Yleensä kyllä pidän hevosista, joilla on seiväs päässään.”