Soilu

Sorin Sirkuksen joulushow 2020 on laadukasta sirkusta ihmenuorilla.

Huomaa: tämän arvion julkaisuajankohtana Soilun loppuvuoden esitykset on peruttu Pirkanmaan alueellisten koronasuositusten johdosta.

Ei se petä tälläkään kertaa. Sorin Sirkuksen nuoret taitajat aiheuttavat hyvänolon väristyksiä vielä seuraavanakin päivänä. Joulushown nimi on tänä vuonna Soilu ja meno on takuuvarmaa ja täydellistä kuten aina.

Valitettavaa toki on, että Sorin sirkuksen 35-vuotisjuhla osuu juurikin korona-aikaan. Mutta sitä merkittävämpää mielestäni on kuitenkin päästä nauttimaan näin upeasta esityksestä kaiken kurjuuden ja ahdistuksen keskellä. Katsoja voi heittäytyä tunnin ajaksi ihmeelliseen maailmaan turvaisasti. Sirkuksen henkilökunta on hoitanut korona-ajan näytökset hienosti. Katsomossa on väljää, katsojat käyttävät maskeja ja joka puolelta löytyy käsidesiä. Tietenkin tällaista isompaakin katsojaa harmittaa, että esityksessä ei ole väliaikaa, että voisi kahvilla, pullalla ja popkornilla vielä rahallisesti tukea sirkusta. Mutta tämäkin on täysin ymmärrettävää.

Soilun taianomainen tarina alkaa, kun retkikunta humahtaa outoon maailmaan, missä tuli ja jää ottavat mittaa toisistaan. Tällä kertaa dialogia on vähemmän kuin aiemmin, joka on toisaalta ihan hyvä asia. Katsoja joka tapauksessa ymmärtää missä mennään, ja näin ollen hienot ohjelmanumerot seuraavat jouheasti toinen toistaan. Välineet maneesilla vaihtuvat kuin huomaamatta.

Tuttuja temppuja löytyy, ja joitain hienoja uutuuksiakin ja jälleen kerran voi vain ihmetellä näiden nuorten taitoa ja antautumista esityksiinsä. Itselleni jäi mieleen Aukusti Jokisen kiinalainen tolppa kaikessa huikeudessaan ja kauneudessaan. Sekä sitä seuraava cyr-rengas esitys, josta vastasivat Aapo Honkanen ja Jasmin Saarinen. Tuossa cyr-renkaassa on jotain niin maagista, että itse voisin katsella sillä temppuilua loputtomasti.

Itse pahoittelen omaa eläytymistäni katsomossa. En voi istua paikallani, koska jännitän esiintyjien puolesta niin valtavasti. Turhaan. Ääntelehdin, huokailen, kiljun, pyörin penkilläni, nojaudun jännityksestä eteenpäin, välillä jopa peitän silmäni jännityshikisellä kädelläni. Ja kaikki tämä ihan vain nautinnolla. Esitys antaa katsojille paljon. Paljon mitä taas muistella pitkään, ja odottaa ensi vuoden joulushowta.

Vaikka kaikki esitykset ovat uskomattoman hienoja, silti niitä tukee jälleen kerran upeasti Eero Auvisen suunnittelemat valot ja projisoinnit. Koskaan aikaisemmin ei Sorin maneesi ole ollut näin ulotteikas. Ja livebändi on loistokas! Joona Kukkolan jotenkin kieronoloisella tavalla tutuhkoja biisejä veivaavat taidokkaasti itse mr Kukkola, Juho Fabrin ja Henna Leppänen. Taustanauhalla kuullaan myös Pekko Käppiä soittamassa jouhikkoa. Kyllä se livemusiikki vain tekee esityksestä oikean esityksen.

Malla Tallgrenin ja Jonna Kivimäen kampaus- ja maskeeraussuunnittelut ovat käsittämättömän upeita. Ja en voi kuin ällistellä, mistä ihmeestä puvustuksesta vastaava Kitte Klemettilä repii vuosi vuoden jälkeen uskomattomampia ideoita. Suosittelen käsiohjelma kalenterin ostoa, koska sen kuvista varsinkin näkee vaatteiden upeat yksityiskohdat, joita välttämättä ei vauhdikkaissa numeroissa näe katsomoon asti.
Kaunista ja äärettömän taidokasta. Kuten koko kokonaisuuskin. Menkää, jännittäkää ja nauttikaa koko sielunne kyllyydestä. Ihana ihana esitys!