Vältä sudenkuopat – 5 vinkkiä viherkasvien keväthuoltoon

Kevätaurinko saattaa paljastaa viherkasvien heikon hapen. Pidentyvä päivä herättelee helmi-maaliskuussa viherkasvit talvilevosta. 

Keväällä uuden kasvun alkaessa viherkasveille on aika tehdä keväthuolto: puhdista pölyt lehdiltä, siisti kasvi leikkaamalla, vaihda mullat sekä ruukku tarvittaessa ja aloita lannoitus. Biolanin puutarhaneuvojan vinkeillä ehostat kasvisi uuteen kukoistukseen.

1. Kasvit rakastavat valoa

Talvikuukausina luonnonvaloa on vähän, ja alkutalveen osunut sateinen ja pilvinen jakso on rasittanut viherkasveja. Jos kasvit on vielä sijoitettu kauaksi ikkunasta, nyt niissä on todennäköisesti valonpuutteen kellastamia lehtiä.

Valonpuutteesta kärsivät herkimmin kirjavalehtiset kasvit, koska niillä on vähemmän kasveille elintärkeää lehtivihreää. Jos haluat sisustaa viherkasveilla sisemmällä huoneessa, hanki kasvivalo tai valitse jokin vähäisessä valossa toimeentuleva viherkasvi, kuten anopinkieli, herttaköynnösvehka, palmuvehka, tuonenkielo tai viirivehka.

Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula

Puhdista talven pölyt viherkasveista viemällä ne suihkuun. Puhtaat lehdet pyydystävät kaiken saatavilla olevan auringonvalon tehokkaammin kasvin käyttöön.

2. Trimmaa rohkeasti

Huonekasvien keväthuolto aloitetaan leikkaamalla talven aikana ruskettuneet lehdet pois. Myös pitkäksi venähtäneet versot lyhennetään. Köynnöstävät kasvit, kuten hopeaköynnös, juorut ja kultaköynnös saattavat kasvattaa talvella pitkiä versoja, joissa on vain vähän lehtiä. Keväällä versot lyhennetään, jotta kasvu tuuheutuu.

Leikatuista elinvoimaisista versoista saa pistokkaita, joista voidaan juurruttaa uusia yksilöitä. Pistokkaiksi otetaan noin 10 sentin mittaiset varrenpalat, joista poistetaan alin lehti. Pistokkaaseen tulee jäädä vähintään kaksi lehteä. Pistokas työnnetään kosteaan multaan parin sentin syvyyteen ja peitetään ylösalaisin käännetyllä lasipurkilla kosteuden säilyttämiseksi.

Myös pitkäksi venähtäneen jukkapalmun tai traakkipuun lyhentämiselle sopiva aika on nyt. Poisleikatun latvaosan voi laittaa maljakkoon ja istuttaa multaan sitten, kun siihen on kasvanut juuret.

3. Nyt on aika vaihtaa mullat 

Viherkasvit hyötyvät mullanvaihdosta eniten, kun se tehdään heti kevättalvella uuden kasvun alkaessa. Näkyvä merkki mullanvaihdon tarpeesta on juuria täyteen kasvanut ruukku. Mutta ruukun jääminen pieneksi on vain yksi syy vaihtaa multa. Vuosittainen mullanvaihto takaa, että kasvin juuret säilyvät elinvoimaisina. Vain kaktusten ja muiden hitaasti kasvavien kasvien mullanvaihto voidaan tehdä harvemmin kuin kerran vuodessa. 

Ruukussa multa maatuu vähitellen ja samalla se tiivistyy. Tiivistyneessä mullassa kasvin juuret eivät saa happea ja ne voivat kuolla. Lisäksi kasteluvedestä ja lannoitteista kerääntyy multaan vähitellen haitallisia määriä kalkkia ja suoloja. Kun mullan suolapitoisuus nousee, kasvi ei enää saa riittävästi vettä. Tällainen kasvi roikottaa lehtiään nuutuneena, vaikka se olisi juuri kasteltu. Myös lehdenkärjet saattavat ruskettua.

Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula

4. Älä ylikastele – kasvit eivät osaa uida

Keväällä kasvien vedentarve lisääntyy, kun ne aloittavat kasvun. Mutta samoin kuin kuivuus, myös liika kastelu voi aiheuttaa kasvien kuoleman. Märässä mullassa tulee helposti hapettomat olosuhteet ja juuret saattavat mädäntyä.

Jos olet innokas kastelija, istuta kasvit ruukkuun, josta ylimäärinen vesi pääsee valumaan aluslautaselle. Tyhjennä aluslautanen, jos siinä on vettä vielä vartin kuluttua kastelusta. Ruukun pohjalle kannattaa laittaa kerros kevytsoraa salaojaksi tai istuttaa kasvit nopeasti kuivuvaan kaktusmultaan. Sen sijaan laiskan kastelijan kannattaa valita kasveilleen altakasteluruukku, jossa on vesivarasto jopa viikoiksi. Uudet rahkasammalta sisältävät mullat helpottavat kastelua, koska ne varastoivat paljon vettä kasvin käyttöön, mutta säilyvät silti ilmavina.

Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula

Yleensä kasvit, joilla on suuret ja ohuet lehdet, tarvitsevat enemmän vettä kuin pieni- ja paksulehtiset sekä vahapintaiset kasvit. Kaktukset, rahapuu, aaloe ja paunikko kastellaan harvemmin kuin kodinonni, kultaimarre tai peikonlehti. Sisemmällä huoneessa tai pohjoisikkunalla kasvavat kasvit kuluttavat vähemmän vettä kuin aurinkoisella ikkunalla olevat kasvit. 

5. Ravinteiden puute näivettää kasvin

Viherkasvit käyttävät ruukussa olevan mullan ravinteet nopeasti loppuun. Ilman säännöllistä lannoitusta kasvit kärsivät ravinteiden puutteesta ja alkavat vähitellen näivettyä.

Aloittelevat viherkasviharrastajat laiminlyövät lannoituksen liian usein. Jos kasvilla ei ole käytössä ravinteita, kasvu pysähtyy ja alkaa henkiinjäämistaistelu. Viherkasvien lannoituksen voi hoitaa kasteluveteen lisättävällä ravinnenesteellä tai ruukun multaan kerran kuukaudessa laitettavilla ravinnepuikoilla. Laiskalle lannoittajalle suosittelen ravinnepuikkoja, koska niiden lannoitusvaikutus on pitkä ja kasteluun saa aina käyttää pelkkää vettä

Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula

Viherkasviravinteiden annosteluohjeet kannattaa aina lukea pakkauksesta ja noudattaa niitä. Lannoitusta jatketaan helmikuulta lokakuun loppuun asti.