My Hero Academia osat 13–15

Jännitys tiivistyy

Nyt näyttää siltä, että hieman lapsellisena alkanut mangasarja pistää oikeasti vaihdetta suuremmalle, ja muutenkin painaa kaasua aikuisempaan suuntaan. Tokihan sarjakuva alkoi siitä kun erilaisia oikkuja omaavat nuoret pääsivät kouluun. Näissä kolmessa osassa päästään jo työharjotteluun asti. Eli pitkälle on edetty. Ja hei! Ne jotka eivät ole aiemmin näitä arvioitani lukeneet, hypätkääpä kiltisti sinne alkuun!

Tiivistetäänpä mitä näissä kolmessa osassa tapahtuu

Tiivistys siksi, että asioita tapahtuu todella paljon, ja lisäksi mukaan hyppää uusia hahmoja roppakaupalla. Toisaalta mitättömämpiä hahmoja myös lykätään totaalisesti taka-alalle. Tuntuu jopa että monet hahmot on unohdettu kokonaan oman onnensa nojaan. Toisaalta se ei edes haittaa, koska meno ja meininki tiivistyy. 

Edellisessä osassa alkanut koe jatkuu. Eli oppilaiden tehtävä on pelastaa mahdollisimman monta ihmishenkeä yhä vain jatkuvissa terrori-iskuissa. Raunioissa on lapsia ja vanhuksia. Kokeen tarkoitus on auttaa oppilaita organisoitumaan, vahventaa yhteishenkeä, ja ennen kaikkea, sijoittuuko oppilas omaa oikkuansa vastaavaan tehtävään. 

Kokeen jälkeen tulokset saapuvat. Kaikki eivät pääse läpi, mutta he saavat mahdollisuuden tilapäissankarilupakorttiin kolmen kuukauden erikoiskurssin suorittamisen jälkeen.

Kacchan saa selville, että Izuku on saanut voimansa, ei oikkuna, vaan siirrettynä Allmightylta, ja haastaa tämän pitkään kaksintaisteluun, jonka Allmight lopulta päättää, painottaen samalla, että voimien alkuperästä ei puhuta.

Sankarityöharjoittelu alkaa

Tosin Izuku ja Kacchan ovat nahistelunsa takia määrätty arestiin.Koululle saapuu myös kolmen kolmannen luokan oppilaasta koostuva ryhmä, Triumviraatti.Ryhmän jäsenet ovatkin aikamoisia persoonia, varsinkin Mirio Togata (Lemillion).

Egoistinen Togata mm haastaa koko oppilasryhmän kamppailemaan itseään vastaan. Toisaalla Pahisliitto juonii omia kuvioitaan, ja hallitsijakuvioitaan. Togata päättää kuitenkin auttaa Izukua, että tämä pääsisi Sir Nighteyen alaiseksi työharjoitteluun. Nighteye antaa Izukulle tehtävän, jonka suoritettuaan Izuku saisi paikan.

Tämä ei kuitenkaan toteudu, mutta Nighteye on muutenkin aikamoinen persoona kutituskoneineen (!!). Eli lopulta Izuku saa paikan. Käy myös ilmi, että Nighteye on toiminut Allmightyn apulaisena, mutta heidän tiensä erosivat riitaisasti.

Pahis Overhaul kohtaa Izukun ja Lemillionin. Hänellä on nuori tyttö, Erin, mukanaan. Asiassa on jotain outoa, tyttö on täysin peloissaan, mutta tilanne laukeaa. Allmightyn ja Nighteyen menneisyyttä valoitetaan, ja Izuku vaatii tilanteeseen selvittämistä ja sopua heidän välilleen.

Tilanteeseen luodaan lisäjänniteitä kertomalla myös Pahisliiton taustoja, sekä väläytettään vihjeitä ammuksesta, jolla voidaan tuhota oikut. Näistä varmastikin lisää tulevaisuudessa.

Kolmas kirja päättyy, kun sankarimme päättävät lähteä etsimään pientä Eriniä, ja pelastaa tämän.

Huhhuh! Paljon tapahtumaa kolmessa pokkarissa. Mutta tarina eteneekin nyt luotijunan tavoin. Toki tutusti taistelukohtaukset ovat ylipitkiä, ja vievät mojovasti tilaa jokaisesta kirjasta. Toisaalta ne puuduttavat, mutta kuuluvat silti tarinaan ja kokonaisuuteen.

Kohei Horikoshi on kyllä luonut hienon tarinan, joka kasvaa sivu sivulta. Kuvitukseen on tullut lisää myös harmaataustaisia ruutuja, jotka ovat todella tyylikkäitä. Lisäksi sankarit saavat enemmän omaa persoonaa ja erottuvuutta, nyt kun heillä on sankariasut. Jopa Izukukin saa oman hupun!

Kohei Horikoshin sanoin: Poweria piisaa! Vielä kolmen kirjan loppuhuipennusta odotellen.