HUMAN-NAMUH – Ajatuksia ihmisyydestä
Äärettömän hieno, omintakeinen ja rohkea teos Tanssiteatteri MD:ssä
Valotan asiaa hieman, ennen kritiikkiäni. Olen saanut tuntea tämän upean ihmisen, suurin piirtein niin kauan kuin Tanssiteatteri MD on ollut olemassa eli noin 25 vuotta. Tämä persoonallinen ihminen, Anniina Kumpuniemi, tanssija, koreografi, ystävä, on nyt tehnyt ja toteuttanut niin upean teoksen, että siitä on jopa vaikeaa kirjoittaa mitään. Se täytyy ennen kaikkea nähdä, kokea ja aistia.
Teoksesta HUMAN-NAMUH, voi ehdottomasti käyttää sanaa retrospektiivi. En ehkä koskaan ole ollut kokemassa mitään näin henkilökohtaista, ja ihon alle menevää teosta. Nautin, ihmettelin, nauroin ja itkin. Teos nostaa kaikki tunteet pintaan, tekemättä sitä missään vaiheessa väkisin.
Oli hienoa seurata melkein täpö täydessä ensi-ilta salissa, kun ihmiset osoittivat avoimesti tunteitaan. Nyyhkytystä kuului joka puolelta. Itse repäisin ennen esitystä vessasta varmuudeksi nappaamani käsipaperin puoliksi, ja jaoin sen vierustoverini, vanhemman rouvan kanssa. Me molemmat todellakin tarvitsimme sitä, samalla kun yleisö seisaaltaan taputti loppuaplodeissa Anniinan yhä uudelleen ja uudelleen lavalle.
Teos käy läpi Anniinan elämää polven rikki menemisestä, lapsuuteen, nuoruuteen, kotiin, mummoon, suhteisiin, päiväkirjoihin ja moneen muuhun. Esitys ei missään nimessä ole pelkkää tanssia. Sitäkin siinä on. Sekä muuta liikettä. Se sisältää musiikkia, laulua, puhetta, videoita, nauhoja ja kaikkea muuta, mitä Hällä-teatterin lavalle on saatu. Lisäksi teatterin pikkusali on valjastettu näyttelylle ja podcastien kuunteluun. Yksi teatterin huoneista on myös ”museoitu” Muistojen ketju -näyttelyksi. Sieltä löytyy suuri määrä erilaista tavaraa ja aineistoa Anniinan elämän varrelta.
Nyt ymmärrän paremmin, kun Anniina on joskus minulle sanonut:
– Pitäisi varmaan nyt tämän muuton yhteydessä vihdoin käydä ne mun kaikki varaston laatikot läpi.
Tavaraa on todellakin säästelty karkkiaskeista päiväkirjoihin ja paperinukeista KOP-pankin Roope Setä -rahalippaaseen.
Myös MD:n sivuilta löytyy hienoa lisämateriaalia: käsikirjoitus, käsiohjelma ja podcasteja.
Anniina Kumpuniemi työryhmineen on rakentanut vahvan esityksen, joka on kokonaisuutena täydellinen. Näkee myös, että Tanjalotta Räikkä on ollut dramaturgillisena apuna, ja Panu Varstala ohjauksessa mukana. Niin kuin he ovat olleet teoksessa mukana monessa muussakin osa-alueessa.
HUMAN-NAMUH hyödyntää Hällän tilaa ja lavaa hienosti. Musiikki, valot, lavastu ja projisoinnit myötäilevät tarinaa harkitun tehokkaasti.
Itse Kumpuniemi säteilee yleisön katseiden keskiössä täydellisesti. Hän on uransa aikana ottanut hallitavakseen tanssin lisäksi muitakin taiteellisia puolia, joita hän tässä teoksessa pääsee hyödyntämään.
Esityksestä on tämän lisäksi hyvin vaikeaa sanoa mitään. Menkää ja kokekaa. Itse aion tämän vielä toistamiseen mennä nauttimaan. Kerta kaikkisen upea teos!
