Kävellen, juosten vai pyörällä – näin suomalaiset kulkevat töihin
Kun suomalaisen työmatka ylittää 2,6 km, hän vaihtaa apostolinkyydin fillariin paljastaa älykellovalmistaja Suunnon selvitys. Kansainvälisessä tempauksessa Suunnon yhteisössä suomalaiset tekivät toiseksi eniten fyysisesti taitettuja työmatkoja eli yhteensä 37 400 kilometriä. Paremmin sijoittui Ranska, jossa työmatkakilometrejä kerättiin 55 700 kilometriä.
Viime syksynä kotimainen Suunto haastoi kansainvälisen yhteisönsä valitsemaan päivän työmatkoille fyysisen kulkumuodon ja mittaamaan matkanteon yksityiskohdat. Tempauksen myötä työmatkoja kuljettiin fyysisesti eli jalan, pyörällä tai vaikkapa rullalaudalla yhteensä 378 000 kilometriä ja leikattiin 65 000 kiloa hiilidioksidi päästöjä.
Työmatkaliikkumisen suosituimpia muotoja olivat pyöräily, juoksu ja kävely. Työmatkoista 53 % kuljettiin pyörällä, juoksemalla 31 % ja kävelemällä 15 %. Yleisin työmatka pyörällä kuljettuna oli 8,4 kilometriä, juoksemalla 6,1 kilometriä ja kävelemällä 2,9 kilometriä.
Keskimääräinen työmatka Suomessa kestää 28 minuuttia
Koko vuodelta 2022 kerätty Suunnon data avaa vieläkin laajemmin suomalaisten työmatkatottumuksia. Data on kerätty niiltä Suunnon älylaitteiden suomalaiskäyttäjiltä, jotka ovat kirjanneet työmatkansa palveluun. Suomessa otantaan kertyi reilu 5 miljoonaa työmatkakilometriä, joka tarkoittaa hiilidioksidipäästöissä yhteensä 867 000 kiloa.
Ajallisesti yhtä työmatkaa kohden suomalaiset käyttivät keskimäärin 28 minuuttia: pyöräilemällä 24 minuuttia, kävelemällä 34 minuuttia ja juoksemalla 38 minuuttia. Mediaanityömatkat olivat pyörällä kuljettuna 6,6 kilometriä ja juosten 5,4 kilometriä suuntaansa. Kipupiste työmatkan kulkemiseen kävellen oli puolestaan 2,6 kilometriä, jonka jälkeen suomalaiset keskimäärin vaihtoivat kulkumuodokseen polkupyörän.
Suomalaiset suosivat pyöräilyä, Yhdysvalloissa juostaan
Työmatkaliikkumisen muodoissa oli maiden välillä hienoisia eroja: siinä missä Suomessa pyöräily oli suosituin kulkumuoto, esimerkiksi Espanjassa, Japanissa, USA:ssa ja Italiassa juoksu nousi työmatkaliikunnan kärkipaikalle. Etelä-Koreassa taas poikkeuksellisesti kävelyä suosittiin työmatkaliikuntamuodoista eniten.
Datasta nousi esiin myös joitain hieman harvinaisempia kulkumuotoja, kuten rullalautailua, rullahiihtoa ja uintia. Suomessa harvinaisempien hyötyliikuntamuotojen joukosta esiin nousi sauvakävely, jota harrastettiin myös Puolassa, mutta ei niinkään muissa maissa.