­­Full Moon Effect

Sujuvaa ja kaunista liikettä

Tanssiteatteri MD:n uusin teos Full Moon Effect antaa tanssiteatterin ystävälle juuri sitä, mitä katsoja tuleekin hakemaan. Upeaa koreografiaa, kaunista liikettä ja maagisen tunnelman.

Tällä kertaa saamme nauttia ohjaaja-koreografi Joel Alalantelan mietteitä ja liikekielen ideoita siitä, miten kuu, ja varsinkin täysikuu meihin vaikuttaa. Miten me koemme, miten me toimimme. Avecini kanssa saimme hyvinkin erilaiset kokemukset teoksesta. Ymmärsimme asioita hyvinkin eri lailla. Minä näin liikettä, kuun vetovoiman ja kuunsäteitä. En ehkä ihan saanut kiinni tarinasta mitä kerrottiin. Ehkäpä enemmänkin keskityin taitavien tanssijoiden liikkeeseen.

Alalantela pistää kuusi MD:n tanssijaa koville. Ryhmädynamiikka näyttää upealta. Kesken koreografian tanssijat vaihtavat rivakasti toistensa kanssa osia. Eniten kuitenkin pidin kohtauksista, joissa kaksi tai jopa kolme tanssijaa olivat kiinni toisissansa. Niissä oli todellista kauneutta.

Kauneutta on myös musiikki, jonka Uni Karinko on luonut kuunneltavaksemme. Se surisee, pörisee ja vonkuu. Silti tasaisesti ja kauniisti. Sieltä on välillä erotettavissa jonkin sortin Vangeliksen Bladerunner -tematiikkaa, ja oman lempparini, yhden upeimmista säveltäjistä Abel Korzeniowskin (A Single Man, Yön eläimet) saundeja. Kokonaisuutena se mitä lavalla kuulemme, on hyvinkin elokuvamaista.

Lauri Järvisen Pispala Clothing on varmasti monelle tuttu. Järvinen on puvustanut tyylilleen uskollisena tanssijat tyylikkäästi mustaan. Toki näitä kuunsäde värin pilkahduksiakin nähdään. Elina Nopanen on loihtinut yksinkertaisen ja toimivan lavastuksen siirreltävistä kuun osasista. Palaset ovat kuin osa tanssijoita, kun niitä siirretään paikasta toiseen. Pidin kovasti tästä ideasta. 

Sari Mayerin valosuunnittelu toimii jälleen kerran. Se luo kohtauksille paikat ja fokusoi katsojan katsomaan juuri oikeaan paikkaan. Se myös välkkyy ja värisee. Kaunista ja toimivaa. 

Kokonaisuutena Full Moon Effect on hyvää, ehkä hieman tavallistakin tanssiteatteria. Vaikka nykytanssista onkin kyse. Se ei kuitenkaan ole sieltä helpoimmasta päästä. Ja tosiaan jokainen katsoja kokee sen eri tavoin. Hyvä niin. 

Esitykset jatkuvat ensi vuoden puolelle, joten nyt kipin kapin katsomaan. Pidin fiiliksestä, että teosta piti parikin päivää mietiskellä päässään.