Neon Spandx 1-2

Nuori kundi saa supervoimat maahan pudonneesta meteoriitista

Rakastan perinteisiä supersankarisarjakuvia. Uuden Neon Spandx -sarjakuvan kahdesta ensimmäisestä numerosta on vielä vaikea sanoa, mihin suuntaan Hannu Kesolan tarina lähtee kulkemaan, mutta perus asiat ovat juurikin hyvästi mallillaan.

Näyttämönä Houston. Kaverukset Michael, Robin ja Valeria aloittelevat kesälomaansa. Kesäloman jälkeen High Schoolia on enää vuosi jäljellä. Michaelin takapihalle tipahtaa oudosti hehkuva meteoriitti, josta nuori mies saa voimikseen ainakin lentokyvyn ja rehtiä voimaa.

Pian pysäytelläänkin keskustassa riehuvia superrikollisia. (Ja pysäytellään tuttuun tapaan käsilaukkuvarkaita). Crimson Wing ja Toxic Commando saadaan pysäytettyä, mutta Blue Flamingolla ja Destroyer-13:sta on joitain salaperäisiä suunnitelmia…

LISÄKSI KAHDEN ensimmäisen lehden tarinaan on tyylikkäästi ympätty myös kaikki tarvittava taustatieto. Michaelin isä suree kuollutta äitiä, Michaelilla on romanttisia tunteita Valeriaa kohtaan, mutta ujous tulee vastaan. Myös pientä mustasukkaisuutta heitetään romanttiseen soppaan ja lisäksi heti alkuun pienenä clifthangerina supersankarin todellinen siviiliminä näyttäisi paljastuvan!

Viittauksia klassisiin sarjakuvasankareihin löytyy. Hämähäkkimies heitetään framille ihan suoraan. 

Kesola kirjoittaa hyvin ja juuri sillälailla kun supersankarisarjakuvaa kuuluukin kirjoittaa. Selitetään se mitä täytyy, ja actionia, sekä tunteita jaetaan sopivin väliajoin. Välillä hypätään pieni hetkintaaksepäin ja sitten taas jatketaan rymistelyä ja ihmissuhteita.

Silti mukana on aimo annos sitä pikkaisen ilkikurista Kesolaa, josta hänen käsikirjoituksensa tunnetaan. Kannattaa tsekata Man Made Lifestylen sivuilta. Siellä herra on mainittuna useammassakin sarjakuva-arviossa. Niin ja löytyyhän sieltä ihan haastattelu herrasta itsestäänkin. Aika tasan tarkkaan 5 vuotta sitten tehty haastis.

Kuvittaja Marcelo Salaza onkin minulle ennestään tuntematon, jotain töitä netistä löytyy. 

Pidän tyypin piirrostyylistä. Ruutujen asettelu pitää meiningin tiukasti yllä. Ihmis ja supersankarihahmot ovat mainion venytettyjä. Kuvat eivät välttämättä ole aina kovin pikkutarkkoja, mutta niissä riittä eloisuutta. Mielestäni Salaza on oivallinen valinta tällaiseen sarjikseen.

Kyllä, vaikka sarjakuvana hieman ehkä kevyttä tämä on, se silti tempaa mukaansa. Ja kevyttäkään en missään nimessä tarkoita huonolla. Tämä on kevyttä viihdettä. Juuri sopivan helppoa ja viihdyttävää. Ajaa asiansa erinomaisesti. Ja jatkoahan tässä tietenkin mielenkiinnolla odotellaan.