Longlegs

Hyytävän hyvä sarjamurhaajaelokuva

Longlegs leffan traileri ei oikeastaan paljoakaan elokuvasta paljasta. Joka on hyvä asia. Joten en oikeastaan tiennyt, mitä olin menossa katsomaan. Jotain sarjamurhaajatrilleriä kauhu elementein?

Elokuva onnistui yllättämään minut täysin. 

Hyytävä tunnelma heti alusta saakka. Kiehtova tarina aukeaa pikkuhiljaa, ja intensiivinen tunnelma ja jännitys saa katsojan kiemurtelemaan tuolissaan ihan loppuun asti.

Nuori FBI agentti Lee Harker (Maika Monroe) värvätään hänen pienien parapsykologisten kykyjensä vuoksi jahtaamaan Longlegs (Nicolas Cage) nimellä itseään kutsuvaksi sarjamurhaajaksi. 

Samalla myös Lee Harkerin menneisyydestä paljastuu mielenkiintoisia ja tummia asioita. Tämän enempää leffasta ei kannata paljastaa.

Mutta kuulostaako tutulta? Kyllähän ohjaaja käsikirjoittaja Osgood Perkins on Thomas Harrisin kirjaan perustuvan Uhrilampaat (1991) elokuvan nähnyt ja siitä paljon lainaillut. Uhrilampaathan voitti peräti 5 Oscaria, joka on tämäntyypisille trillereille aika huikea saavutus. Yksi pysteistä meni ansaitusti Jodie Fosterille.

Mutta vaikka Longlegs lainailee Uhrilampaita, se ei tee sitä röyhkeästi, vaan ikäänkuin kunnioittaen ja kumartaen. Ja tarina toki on aivan erilainen. Tässä nyt sattuu olemaan nuori naisagentti sarjamurhaajan kannoilla.

Elokuva on eräänlainen sekoitus taide-elokuvaa, kauhua, trilleriä pienellä parapsykologisella twistillä.

Nicolas Cage ei ole koskaan kuulunut lempinäyttelijöihini. Enkä ymmärrä miten häneltä tulee ulos jatkuvalla syötöllä hirveä määrä elokuvia, jotka kuitenkin suurimmaksi osaksi ovat mielenkiintoisia. 

Nyt Cage tekee käsittämättömän hurjan hyytävän roolin melkein tuntemattomaksi meikattuna Longlegsinä. Palkintoainesta?

Palkintoainesta on myös Maika Monroen suorituksessa. Tässä toinen näyttelijä, mistä en kummoisemmin ole koskaan välittänyt. Mutta nyt eleettömän, mutta silti paljon kertovan roolisuorituksen tehokkuutta ei voi olla ihailematta. 

Mitä mainioimman roolin tekee myös Alicia Witt Lee Harkerin äitinä. Piti oikein tarkistaa mistä minä hänet aiemmin muistan. Ja sieltähän paljastui heti syy. Yksi lemppari Slasher-leffoistani Urban Legends, jossa Witt näytteli pääroolin. 

Elokuva on kuvattu ahdistavan hienosti. Koko ajan saa pelätä, mitä kuvaan ilmestyy, tai mitä taustalla tapahtuu kohta. Ärsyttävän inhottavaa.

Tähän linkitän Episodin Werneri Pihjajamäen arvion. Hän nimittäin kertoo upeasti kuvauksen tyylistä teknisin nimikkein. Kannattaa ehdottomasti tuokin arvio kokonaisuudessaan lukaista. 

Kerrassaan upea ja tiivistunnelmainen elokuva. Mieli tekisi antaa 5 tähteä. Mutta se ei ihan yllä siihen. Ehkä toisen katselukerran jälkeen?