Linnavainio 1

Ville Makkonen
Musta ritari

Scifiä ja kauhua pohjoisissa tunnelmissa

Ville Makkosen käsikirjoittama ja piirtämä Linnavainio aloittaa mustavalkoisen sarjakuva-albumitrilogian. Ja hyvin aloittaakin. Vaikka siinä onkin mukana suomalaisen sarjakuvan peruspiirteitä paljon, se luo kuitenkin ihan omanlaisensa tarinan ja maailman. 

Jo ensimmäisessä osassa tapahtuu niin paljon, että yritän saada lyhyesti tiivistettyä tapahtumia. Kaikki siis tapahtuu pohjoisella pallonpuoliskolla, napapiirin tuntumassa Linnavainiossa.

Pääosan Tuhka Ikosen isä kuolee kun meteoriitti tipahtaa hänen kotitalonsa takapihalle. Paikalle saappuu Tuhkan vastakohta kaksoisveli Aapo. Meteoriitin mukana paikalle ilmestyy myös musta olio, joka syödessään muuttuu koko ajan suuremmaksi. 

Tuhka ystävineen yrittää jatkaa normaalia elämää, mutta kun ihmissuhteet aiheuttavat solmuja, isän menneisyydestä löytyy luurankoja, ja hautasmaallakin ruumiit nousevat zombeina ylös, on peruselämän hallinta hieman hankalaa. Aapokin muuttuu jonkinlaiseksi yli-ihmiseksi taistellessaan oliota vastaan. 

Aika ottaa pala meteoriittia ystävien kera, ja muuttua eräänlaiseksi supersankarijoukkueeksi. Ja tämä kaikki plus paljon muuta siis ensimmäisessä osassa. Aika vinhaa ja nopeaa tarinankerrontaa.

Toisaalta Makkonen hieman jää välillä junnaamaan asioissa paikalleenkin. Kirjan avaa pitkä alustus rokkikeikalta. Aikaa on myös pelata roolilautapelejä ja käydä pubivisassa. Ja välillä myös taistellaan puhekuplattomissa taistelukohtauksissa. 

Mutta kokonaisuudessaan tarina saadaan mainiosti alkuun ja mielenkiintoo pysyy yllä.

Mulla on tossa odottamassa kirjan kaksi viimeistä osaa, ja laitan nekin tänne luettuani pikkuhiljaa arviointiin, kunhan saan tuota syksyistä sarjakuvasumaani hieman purettua. 

Tykkää kovasti Ville Makkosen piirrostyylistä. Siinä on häivähdys mangaa, mutta silti se on hyvin omintakeista. Jonkin verran en ihan aina ollut kartalla, kuka henkilö kulloinkin on kyseessä. Mutta kuvitus on tyylikästä. 

Jään jännityksellä odottamaan mitä jatkosta kehittyy. 

Ja jatkoa odotellessa, ottakaas seurantaan Sarjismiehet-podcast. Minäkin siellä vierailemassa 16.10. 

Gekko

Tampereen omaksensa havainnut mediaseksikäs persoona, joka osaa kritisoida, mutta kestää myös kritiikkiä, ja on aina valmis kokeilemaan uutta. Löytänyt kirjoittamisen riemun uudestaan. Rakastaa kutsuja VIP-tapahtumiin ja edukasta valkoviiniä.

Lue lisää