Kevyt Metalli 15

Mustavalkoista ja kaunista

Multahan aina jotenkin onnistuu jäämään välistä näitä Kevyt metallin numeroita, joten mua harmittaa kun en ole taaskaan ihan perillä jatkosarjasta. Ilpo Koskelan 44 vaikuttaa nimittäin mielenkiintoiselta. Ehkäpä jossain vaiheessa saamme nauttia sen kokonaisena albumina?

TÄMÄ NUMERO on ihanan muhkea. Jopa 52 sivua mustavalkoista kauneutta. Teemana, kuten kansikin kertoo, on fantasia. Jos en hetkeen ole muistanut painottaa, niin painotan nyt. On todella hienoa, ja tärkeää, että tällaisia kokoelma lehtiä tehdään, ja niitä myös ostetaan. Näin saamme julkaistua upeaa suomalaista sarjakuvaa. Uusia ja ja vanhoja tekijöitä sarjakuvien lukijoiden tietouteen. Hyvä näin!

Jostain syystä, älkää edes kysykö miksi, luin lehden nurinkurisessa järjestyksessä. Joten kirjoitetaan myös nurinkurisessa järjestyksessä. 

Lehden päättää kerrassaan mainio mininovelli Yöajelulla. Joka ikään kuin Christine auton lailla kertoo auton ajatuksista itsenään ja ajeluttajistaan. Mielenkiintoinen näkökulma.

Ruttonunnat on Tuoni Myllylylän peräti 21 sivuinen teos. Se kertoo nunnakolmikosta, jotka löytävät jotain paljon pelottavampaa kuin edeltänyt sota ja rutto. Upeaa kuvitusta ja hieno tarina.

Seuraavaksi Vitikainen kertoo vinkkejä, mitä katsoa, lukea, kuunnella jne. Ja arvio myös Jouko Ruokosenmäen Voimat sarjakuvan. Meikäläisen arvion voi lukaista tästä.

Vesa Vitikaisen kirjoittama ja Jouni Koposen kuvittama Waihokas on jännittävä tarina kylään saapuvasta miehestä, jonka tehtävä on tuhota Vironsusi. Sippo Mentusen Aikasarjakuva artikkeli on faneille nannaa. Aivokurkiainen on lehden ehdottomasti ihanin ja hauskin yhden sivun sarjakuva. Tälle nauroin ääneen. Siitä on vastuussa Tuomas Koivurinne. Reima Mäkisen Leuku on aina yhtä hyvää ja hauskaa perus AHCS huumoria. Mikael Mäkisen Päiväkirjani pätkät ovat niin ikään aina yhtä mahtavia ja pöljän ihania luettavia. Tällä kertaa Mäkinen onnittelee vastikään 85 vuotta täyttänyttä Batmania. Onnittelut minunkin puolestani! Ja jos oikein ymmärsin, Hannu Kesola vierailee tässä pätkässä. Siitäpä päästäänkin sopivana aasinsiltana Sarjismiehet podcastiin (Vitikainen, Mäkinen, Kesola), jossa minäkin vierailen 16.10. Ottakaa sarja haltuunne. Ja tämänkertaisen lehden avaa Rosalien tarina. Tuomas Koivurinteen tyylikkäästä kuvituksesta ei voi erehtyä. Ja Timo Hainimo on tarinoinut hienon kertomuksen 1598 vuoden Ranskaan jossa voimakkaan noitasuvun viimeinen jäsen joutuu kohtaamaan vihollisensa. 

Kiitos taas tällaisesta mainiosta pläjäyksestä! Lukekaahan ihmiset sarjakuvaa! Varsinkin suomalaista!