Mies ja parta

Kun mies innostuu parrasta niin paljon, että alkaa pitää siitä blogia, kiinostukseni herää. Pakko ottaa selvää minkälainen karvakasa kirjoitusten ja partavinkkien takaa löytyy. Ja löytyyhän sieltä mielenkiintoinen persoona, jolla on sana hallussaan. Ja partakaan ei ole mikään karvakasa, vaan hyvin siisti ja huoliteltu.

Parrakas mies (josta tästä eteenpän käytän tästä eteenpäin lyhennettä PM), on neljävuotiaan pojan isä, iältään 29-vuotias ja hän asuu vaimonsa ja poikansa kanssa Lempäälässä. Sinne muutto tapahtui noin vuosi sitten. Suurin piirtein näihin aikoihin syntyi Parrakas mies -blogisivusto, ja silloin myös alkoi parran kasvatusprojekti. Tässä eletäänkin piakkoin synttäritunnelmissa. Blogi sivusto nimittäin täyttää vuoden 26. maaliskuuta! Blogilla on suuri määrä seuraajia ja Facebook-sivuilla PM vastailee mieluusti partaa koskeviin kysymyksiin.

Päivätöikseen PM tekee varastomiehen hommia, mutta hänet voi myös nähdä keikkailemassa joko perinteisellä mies ja kitara kombolla tai cover-biisejä soittavan Trio Rio -bändin bassossa ja laulamassa. Soittamisen PM sanoo olevan elämän suola. Täytyy myöntää pari keikkaa nähneenä, että varsinkin Trio Rion keikalla meno yltyy villiksi. Suosittelen. PM:lta sujuu siis kitara, basso ja laulu, mutta myös ukulele, banjo, rummut ja saksofoni soivat noissa käsissä.

Mutta miksi siis blogi?

Ajatus blogin pitämisestä lähti siitä, kun aloin kasvattamaan partaani pitemmäksi, ja aloin miettiä kannattaisiko sitä alkaa hoitamaan jotenkin, kun siihen on tullut vähän sänkeä enemmän pituutta. Googlettelinkin mahdollisia parranhoitotuotteita, ja löysin lopulta Dick Johnsonin verkkokaupan, josta yllätyksekseni löytyi kaikenlaista parralle tarkoitettua kamaa. Oli partaöljyä, partavahaa, partaharjaa, viiksivahaa, saippuoita…

Suomalainen kun pitää siitä että se voi lukea kokemuksia tuotteista, ennen kuin tekee ostopäätöstä, ryhdyinkin seuraavaksi etsimään muiden kokemuksia näistä partatuotteista. En kuitenkaan löytänyt juuri yhtään käyttökokemuksia suomeksi, ja siitä se ajatus sitten lähti. Olen myös aina tykännyt kirjoittamisesta, ja blogin kirjoittaminen on välähtänyt ennenkin mielessäni, joten päätin, että tässähän minulle on hyvä aihe! Blogin nimi ”Parrakas Mies” taisi tulla ihan ensimmäisenä vaihtoehtona, sopivan yksinkertainen nimi yksinkertaisen miehen blogille, ja kertoo kaiken oleellisen heti.

Blogisi käsittelee paljon asiaa parrasta, mutta mukana on myös otteita omasta elämästäsi, ihan arkisista jutuista.

Aluksi tarkoitus olikin pitää pääpaino vahvasti parrassa, ja partatuotteiden testauksessa. Olenkin testannut tässä vuoden sisään kymmenittäin erilaisia partaöljyjä ja -vahoja ja muita hoitotuotteita, ja kirjoittanut niistä pieniä testikirjoituksia. Ajan myötä olen oppinut erilaisia asioita parranhoidosta ja välttämättömistä toimista parran suhteen, ja olenkin jakanut omia kokemuksiani erilaisten vinkkien ja postausten muodossa. Paino onkin nykyään enemmän yleismaailmallisesti parranhoidossa, ja partaa muuten käsittelevissä postauksia, ja sopivissa määrin silloin tällöin jonkun mielenkiintoisen tuotteen testauksessa.

Olen halunnut kuitenkin alusta asti pitää blogin myös henkilökohtaisena, ja kirjoittanut paljon myös henkilökohtaiseen elämääni liittyviä postauksia, keikoilla käymisestä talon lämmittämiseen ja renkaiden vaihdon ihanuudesta kertomiseen.

Omassa mielessäni Parrakas Mies -blogi on tavallisen miehen blogi, tavallisille miehille. Blogimaailma on omissa mielikuvissani hyvin keskittynyt pääkaupunkiseudulle, miesten blogien aiheet ovat paljon muodin, isyyden tai yhteiskunnallisen kantaaottavan tekstin ympärillä pyörimistä, mutta meiltä tavallisilta, Kehä kolmosen ulkopuolella asuvilta muodin aallonharjalta kaukana tallustelevilta miehiltä ja politiikkaa sen enempää ymmärtämättömiltä kavereilta en ole nähnyt mitään. Tarkoitus on pitääkin homma hyvin aitona, kirjoittaa itseä kiinnostavista aiheista, ja jättää ”ootd(outfit of the day)”-päivitykset niille, jotka sen osaavat, ja joiden sellaisia kannattaa julkaista. Mutta partaa voi ja kannattaa metroseksuaalisuuden ulkopuolellakin nököttävän miehen hoitaa. Siihen haluan kaikkia parrakkaita kannustaa, ja se on minun kulmani blogissa. Toki mukana on myös parrattomia lukijoita, ja se on hienoa. Se tarkoittaa sitä, että minun kirjoitukseni kiinnostaa ja miellyttää tuon karvan ulkopuolellakin liikkuvissa aiheissa!

Kuinka usein päivität blogiasi?

Pyrin kirjoittamaan nykyään noin kolme-neljä kertaa viikossa. Kirjoitan aina kun joku mielenkiintoinen aihe tulee mieleen, tai jotain päivässäni kirjoittamisen avoista on tapahtunut. Joinain viikkoina tulee useampia postauksia, joinain hiukan vähemmän.
Haluan kuitenkin tuottaa tekstiä, joka ei vaikuta väkisin nyhdetyltä. Heti kun tulee fiilis kirjoittaa, avaan läppärin. Ja yllättävän usein se fiilis tulee. Ja kun se inspiraatio iskee, sitä on vaikea pysäyttääkään.

Aloit siis kasvattaa omaa partaasi noin vuosi sitten. Meinaatko kasvattaa sitä edelleen, vai onko pituus ja muhkeus nyt hyvä?

Olin reilu vuoden ajan pitänyt sänkeä, tai hiukan sitä pidempää partaa. Näin kuvan jostain muhkealla ja hyvinhoidetulla parralla varustetusta kaverista, ja ajattelin että, vau, kasvaisikohan minulle tuollainen… Sillä tiellä ollaan edelleen, ja kasvatus on vielä kesken. Minusta tuntuu, että parrankasvu on hidastunut, ja niin se varmaan oikeasti onkin, partakarva kun tuppaa tekemään niin. Kesällä parta kuulemma kasvaa nopeammin, joten katsellaan sitten syksyllä, että pitääkö ruveta himmaamaan. Mutta toistaiseksi parturi saa vain siistiä partaani, varsinaista lyhentämistä vältän.

Jos parrasta, sen kasvatuksesta ja hoidosta ei löytynyt paljoa tietoa, miten olet oppinut itse kaikki partaniksit?

Niksit oppii, kun tekee ja kokeilee. Olen myös aikamoinen tiedonahmija, jos innostun jostain. Saatan kuluttaa useita viikkoja etsien tietoa itseäni kiinnostavista aiheista. Kun löysin tämän parranhoidon maailman, luin kaikenmaailman ulkomaiset partablogit,
aiheeseen liittyvät jutut ja katsoin YouTube-videot. Sieltä on pikkuhiljaa muodostunut oma näkemys oikeaoppiseen parranhoitoon. Ja oppi jatkuu päivittäin.

Mikä on oma lempituotteesi parranhoidossa?

Partaöljy kuuluu kyllä päivittäiseen arsenaaliin, mutta pidän kevyestä luonnollisista rasvoista koostuvasta partavahasta, se tekee sopivan pöyhkeyden ja terveen kiillon partaan. Moni parrakas metsästää hyvällä pidolla varustettua partavahaa, mutta minä tykkään pitää parran luonnollisessa muotissa, se saa elää päivän mittaan.

Varmasti parta herättää mielenkiintoa. Haluavatko ihmiset koskea sitä? Tuntuuko se oudolta?

Tuntemattomalta ihmiseltä tuleva parransilittämispyyntö on aina outo, miksi joku haluaisi silittää tuntemattoman miehen partaa…? Olenkin joskus sanonut, että parta on vähän niinkuin tatuoinnit, jotenkin se on monen silmissä sellaista yleistä riistaa… Eihän kukaan (fiksu) ihminen esimerkiksi huomauta tuntemattomalle hänen hiuksistaan tai yritä hamuilla tukkaa tukistaakseen sitä, mutta parrasta on monilla tarve tarttua kiinni, tai sanoa että tekeepä tuo parta sinusta vanhan näköisen… Samalla lailla tatuoiduille on tuttua se, että joku on nykimässä paidanhelmaa tai hihaa, että ”mihinkäs asti se jatkuu, mitä siellä on..?” Instagramissa pyörii sellainen teksti partamiesten keskuudessa jossa sanotaan ”if you touch my beard, i’ll touch your butt.” Kertoo mielestäni hyvin siitä, onko sopivaa, että yhtäkkiä kosketellaan toisen partaa.

Mutta muuten en ole tiukkapipo asian suhteen, ymmärrän kyllä että kun on enemmän karvaa leuassa kuin päälaella, saattaa se herättää huomiota. Ja saa siihen koskeakin, jos pyytää ensin luvan. Ja on pessyt kädet.

Mitä ihmiset yleensä kysyvät parranhoidosta?

Moni kysyy, että miten parran saa aisoihin, kun se sojottaa joka suuntaan pitkin naamaa, ja näyttää epäsiistiltä. Se on ylivoimaisesti yleisin kysymys, jota minulle esitetään blogin kautta.

Olen vastannut jotenkin näin; kun parta on pesty, ja se on kostea, siihen levitetään partaöljy. Kosteaan partaan siksi, koska silloin ihohuokoset ovat auki, ja öljy imeytyy helpommin, jolloin se pääsee hoitamaan ihoa, se kun on sen ensisijainen tarkoitus. Toinen tarkoitus on vahvistaa ja auttaa karvaa pysymään eloisana, ja helpottaa sitä kampaamistakin. Öljyn levittämisen jälkeen harjataan/kammataan partaa kevyesti, jotta loput öljyt levittyvät tasaisesti partaan. Sen jälkeen parta föönataan haluttuun suuntaan, ja sillä opetetaan partakarvalle se oikea asento.

Partakarva on kuitenkin hyvin erilaista kuin hius, ja varisee helpommin maahan, joten ei kannata puhaltaa kuumimmalla teholla, ja harjatakin kannattaa kevyesti. Kun parta on kuiva, ja sopivan tuuhea, levitetään vielä partavaha kauttaaltaan partaan. Perään kannattaa käyttää vielä tiheäpiikkistä kampaa, jolloin vahaa sitoo karvoja toisiinsa, ja saa huolitellun ja viimeistellyn ulkonäön. Kannattaa myös hommata terävät parturinsakset, joilla voi napsia kaikista ärhäkimmät karvat tasaisiksi.

Kaikki tämä helpottuu kun parta saa lisää pituutta, painovoima alkaa ns. hoitaa hommaansa.

Eli mikä on siis pyhä kolminaisuus parran kanssa elämisessä? Kolme perusasiaa?

Hoidon kannalta kolme perusasiaa on, että partaa kannattaa kammata, säännöllisesti. Sitä pitää myös pestä päivittäin, vaikka vain vedellä. Kolmas asia on säännöllinen trimmaus, joko ammattilaisen toimesta, tai itse hyvien saksien ja partatrimmerin kanssa. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, ja tehdä aina ihan vähän kerrallaan, ettei leikkaa/trimmaa liikaa. Ja siltikään et pysty kaikkea hoitamaan itse, esim. leukaperän raja korvasta kaulaan on miltei mahdoton tehdä itse, joten etsi luottoparrantrimmaaja.

Loput hoidot onkin sinusta itsestä kiinni. Jos parta kutisee, tai hilseilee, suosittelen lämmöllä partaöljyä. Se auttaa huomattavasti näihin ongelmiin. Ja niin kuin jo mainitsin, partavaha on hyvä tuote.

Parta oli nyt pitkään pannassa. Se oli vain harvojen juttu. Nyt se kuitenkin on jo jonkin aikaa ollut trendikästä. Ollaanko nyt parta-asioissa aallon harjalla?

Isossa maailmassa parrat ovat olleet aallonharjalla jo pitempään, ja Euroopassakin tämä alkaa olemaan jo aika isoa, mutta piskuinen Suomi alkaa pikkuhiljaa vasta heräilemään tähän parranhoidon maailmaan. Sen huomaa mm. siitä, kuinka enemmän ja enemmän minunkin sivuilleni eksytään parranhoitoon liittyvillä hakusanoilla. Haetaan tietoa siitä kuinka partaa kannattaisi hoitaa. Ja se on hyvä. Me ollaan kömmitty sieltä luolasta jo ajat sitten, voidaan me alkaa naamaamme pikkuhiljaa kampaamaankin.

Mitenkäs tulevaisuus. Kyllästyvätkö ihmiset partaan ja sen hoitoon? Ovatko kaikki kohta taas siloposkisia?

En tiedä vastausta tuohon, enkä tiedä onko tämän kevään Pariisin muotiviikoilla parrakkaita miesmalleja, eikä se minua suoraan sanottuna kiinnostakaan. Minulla ei ole parta sen takia että se olisi trendi, enkä hoida sitä sen takia. Tykkään parrasta, tykkään siitä miltä se saa minut näyttämään ja tykkään siitä että se on puhdas, siisti ja terveen näköinen. Vaikka trendi loppuisi, parrakkaita miehiä tulee aina olemaan.

Entä miten omalla kohdallasi. Lähteekö parta joskus?

En ole ajatellut parran leikkaamista. Pidän parrastani. Enkä ole onneksi saanut kehotusta siihen lähipiiristäkään, vaimokaan ei enää varmaan tunnistaisi ilman partaa.

”Käykää tykkäämässä Parrakkaan Miehen Facebook-sivuista, seuratkaa Instagramissa ja jakakaa meikäläisen päivityksiä, kuvia ja videoita seinällenne, niin pääsee kaveritkin ihmettelemään, että mitä ihmettä, pyylevä poika föönaa naamaansa netissä! Kaikkea hyvää, ja komeaa kevään alkua!”

Näihin tunnelmiin päättyy haastattelu ja parta siis jää.

www.parrakasmies.fi
Parrakas mies Facebookissa ja Instagramissa