Fifty Shades Darker

Parisuhteen empimistä ja mukamas tuhmia sänkyleikkejä

Pakko heti mainita, miten suorastaan nautin kirjoittaa tästä elokuvasta arvion. Mitä saadaan, jos yhdistetään Tuhkimon tarina, elokuvat Pretty Woman ja Working Girl. Lisätään vielä hivenen huononpaa tekstiä ja dialogia, mutta samoja viitteitä, kuin Twilight-sagassa. Ja sitten vielä läiskitään hieman pepulle. Näistä aineksista saadaan tämä elokuva.

Itselläni tuoreessa muistissa on elokuvan ensimmäinen osa, koska uskalsin katsoa sen vasta eilen. Katsoin, vaikka kaikki yrittivät varoittaa. No enpähän muista milloin olisin elokuvaa katsoessani hörähdellyt niin paljon. Ja niin hörähtelin nytkin.

Vaikea sanoa kumpi osista on parempi, tai huonompi. Ehkä tämä jälkimmäinen ainakin ”juonensa” puolesta oli ennalta-arvattavampi ja heppoisampi.

ELOKUVA JATKUU suoraan siitä mihin edellinen päättyi. Anastasia (Dakota Johnson) on poistunut kauhistuneena Christian Greyn (Jamie Dornan) luota. Grey kuitenkin liehittelee Anan takaisin elämäänsä, luvaten tehdä parannuksen, koska Ana on näyttänyt tälle uuden tien ja, että tämä on hänen elämänsä ainut nainen. Tätä sitten jahkataan koko elokuvan ajan, että onko Grey kamala seksipeto ja voiko hänet käännyttää pimeältä puolelta pois? Samalla Anaa kuitenkin kiehtoo seksileikkien tuhmempi puoli.

Lisäksi elokuvaan yritetään ympätä mukaan muitakin tummempia sävyjä mustasukkaisuuden ja Greyn entisten rakastajattarien ja orjuuttajien muodossa. Myös menneisyyden luurankoja kolistellaan kaapeissa. Ja sitten taas voihkitaan ja mietiään, että mitä tehdä? Ja sitten vähän sidotaan ja läpsitään taas pyllylle.

Loppu onkin sitten semmoista suklaaputousta, marenkia ja ilotulitusta. Mutta myös tulevia uhkia esittelevää, että parhaimmat Dynastian ja Dallasin clifthangerit jäävät kakkosiksi.

HYVÄÄ ELOKUVASSA ovat ihan kohtuulliset pääosien näyttelijät, jäntevä ohjaus, hyvä kuvaus, joka hivelee kauniita esineitä ja upeita asuntoja ja paikkoja. Ja lisäksi soundtrack on todella hyvä. Mutta näillä ei pitkälle pötkitä, jos käsikirjoitus on ihan täyttä kurasoopaa. Jos edellinen osa tuntui lukiolaistytön fantasiakirjoitukselta, tässä kirjoittajaksi on ilmeisesti vaihtunut yläasteikäinen tyttö.

Niin jankaava teksti on kaikkine latteuksineen. Dialogia ei voi seurata ilman naurunpyrskähdyksiä.

Jopa Twilight-sarja on paremmin kirjoitettu, vaikka sekin on täydellisen kauheaa luettavaa. Niistä sentään kaikki kirjat olen lukenut. Älkää edes kysykö miksi. En itsekään tiedä. Ja itseasiassa en ymmärrä, miksi sen Anan pitäisi edes muuttaa Greyn halua sadomasokistiseen seksiin niin kovasti. Antaisi ihmisen olla sellainen kuin on. Ja Grey voisi ihan hyvin pitää pintansa ja olla juuri sitä mitä on. Voihan siirappisuus ja höttöisyys.

KYLLÄ TÄLLEKIN katselijakunta löytyy. Seksuaalisuuttaan etsivät teinitytöt ja pikkutuhmaa tasaisessa parisuhteessa elämäänsä kaipaavat naiset? Ehkä?

Minä en tästä saanut mitään muuta irti kuin kamalalle käsikirjoitukselle kikattelevan pikkutytön. Puoli pistettä soundtrackille ja toinen puoli kauniista kuvista ja näyttelijöiden yrityksestä.