Hulluna onnesta

Italialainen draamakomedia vie katsojan mukaan hullujen naisten retkelle

Tässä elokuvassa mennään taas sellaisella veitsenterällä, että saako tälle edes nauraa? Saa ja pitääkin. Vaikka päähenkilönaisten pääkoppa onkin hieman pehmennyt, he vievät meidät hervottomalle karkumatkalle. Mutta silti draama ja surukin ovat vahvasti läsnä.

Vanhempi nainen Beatrice (Valeria Bruni Tedeschi) saa seurakseen naisten avoimeen psykologiseen parantolaan nuoren, langanlaihan, yltäpäältä tatuoidun Donatellan (Micaela Ramazzotti). Beatrice ottaa Donatellan, tämän vastusteluista ja antisosiaalisuudestaan huolimatta suojatikseen. Papattaen kertoen jatkuvalla puheentulvalla tarinoita entisestä rikkaasta luksuselämästään, naisten välille kehkeytyy vieno ystävyyssuhde.

Pienen onnenkantamoisen kautta parivaljakko pääsee karkaamaan laitoksesta. Ja tästä alkaakin eräänlainen Italialainen Thelma ja Louise tarina. Tähänkin elokuvassa hauskasti viitataan. Pikkuhiljaa katsojalle aletaan purkamaan vyyhtiä kummankin naisen menneisyydestä, ja siitä miten he ovat ”hullujenhuoneelle” päätyneet.

Vaikka tarina pääasiallisesti on komedia, se kehittyy koko ajan draamallisempaan suuntaan. Samalla katsoja voi samaistua elokuvan naisten surullisiin tarinoihin. Silti väläytellään sopivasti koko ajan myös huumorin kukkaa. Vaikka naiset ovat eri ikäisiä ja lähtökohditaan erilaisia, he löytävät yhteisen sävelen ja ystävyyden, vaikka välillä otetaankin rankasti yhteenkin.

Jollain lailla tulee mieleen Amerikkalainen, tämän elokuvan esiäiti Something Wild (1986), jossa oli samantapainen kulku komediasta draamaan, jopa trilleriin.

Vaikea sanoa mitkä kohtaukset elokuvassa ovat parhaita; kuvaukset parantolasta vai naisten hillitön pakomatka lääkärit ja hoitajat kintereillään. Mutta elokuva toimii ihan alusta loppuun saakka.

Italialainen elokuva siis yllättää. Milloinkahan jenkit versioivat oman tyhjäkuorisen versionsa tästä? Elokuva on ehdottomasti kahden näyttelijättären voimannäyte. Kumpikin huikaisee rooleissaan. Varsinkin Tedeschi on huikea puhetta suoltavana omissa harhamaailmoissaan eläväna Beatricena.

Hauska, kaunis ja koskettava. Tämän vuoden paras Italialainen elokuva tähän mennessä.