Bruce Willis stars as Paul Kersey in DEATH WISH, a Metro-Goldwyn-Mayer Pictures film.

Death Wish


Lääkärisetä ottaa oikeuden omiin käsiinsä


Mitä saadaan, kun yhdistetään actiontähtenä tunnettu Bruce Willis ja verisistä kauhuleffoista tunnettu ohjaaja Eli Ruth? No ei ainakaan mitään kovinkaan omaperäistä, eikä mielenkiintoista. Charles Bronson teki tämän jo paljon paremmin Väkivallan vihollinen -elokuvasarjassa ja Jodie Foster ahdistavan hyvin elokuvassa The Brave One.

Tohtori Kerseyllä (Willis) on kaikki hyvin. Hyvä työ, kaunis vaimo, kiltti tytär, kiva talo lähiössä. Eräänä päivänä epäonnistuneen murron yhteydessä vaimo kuolee ja tytär loukkaantuu vakavasti ja vajoaa koomaan. Kaupungin väkivalta lukemat ovat huipussaan ja ampumistapauksia on yhä enenevässä määrin. Poliisin resurssit eivät riitä.

Tohtori Kersey päättää ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja pian hän on viikatemieheksi median kautta tunnetuksi tullut oman elämänsä tuomari ja teloitusryhmä. Pikkuhiljaa hän pääsee murtautujien jäljille ja siinä sivussa muutama muukin väärintekijä saa maistaa lyijyä.

Tämä kaikki on varmasti valkokankaalla nähty jo tarpeeksi monta kertaa. Eikä tämä käsikirjoitus tuo ideaan mitään uutta, muuta kuin sen, että loppupuolella elokuvassa on useampi ihan käsittämätön käsikirjoituksellinen moka. Ihmettelen miten tällaisia edes nykyään päästetään läpi.

Ihan yhtenä mainittakoon, että kun poliisit ovat jo saaneet vihiä tohtorin toimista, ja etsivät tätä jututtaakseen, hieman myöhemmin koko kiire tavoittaa tohtori on täysin unohdettu, ja asiaa ei enää tuoda millään tavoin esille. Ja muutama muukin täysin uskomaton kömmähdys.

Willis on niin Willis, kuin on totuttu näkemään. Ja Eli Roth ohjaa tavoilleen uskollisesti, hyvin, mutta mielenkiinnottomasti. Tottakai, kun hän verileikeistä ja muista ällöttävyyksistä pitää, niitäkin on pitänyt leffaan tuoda. Pään mossahdus ja tyylikäs niskan katkeaminen ja muutama muu inhottavuus.

Leffa varmasti kritisoi jenkkilän kasvavaa ampumisbuumia ja sitä kuinka helppoa aseen hommaaminen siellä on. Näihin kohtiin Roth on viljellyt jopa hieman mustaa huumoria. Ehkä jos elokuva olisi ohjattu ja kirjoitettu muutenkin enemmä kieli poskessa, se olisi voinut jopa toimia. Nyt se on kylmä ja kliseinen.

Leffa on ihan täysin tusinatavaraa, ja olisi joutanut suoraan dvd-levitykseen. Katsokaa mielummin Bronsonin tai Fosterin leffat.

Gekko

Tampereen omaksensa havainnut mediaseksikäs persoona, joka osaa kritisoida, mutta kestää myös kritiikkiä, ja on aina valmis kokeilemaan uutta. Löytänyt kirjoittamisen riemun uudestaan. Rakastaa kutsuja VIP-tapahtumiin ja edukasta valkoviiniä.

Lue lisää