Tuore selvitys paljastaa eläinten määrän romahtamisen
Selkärankaisten eläinten määrä on vähentynyt kaikkialla nopeasti, kertoo WWF:n tuore raportti. Suurimmat syyt ovat luonnonvarojen ylikulutus ja maankäytön muutokset.
Selkärankaisten eläinten määrä on vähentynyt 60 prosenttia vuodesta 1970 vuoteen 2014. Tieto ilmenee WWF:n julkaisemasta Living Planet -raportista. Se on yksi maailman johtavia, tieteelliseen tietoon perustuvia julkaisuja, joka seuraa nisäkkäiden, kalojen, lintujen ja matelijoiden määrän kehittymistä.
Nopeinta eläinten määrän väheneminen on ollut lajirikkailla tropiikin alueilla. Esimerkiksi Etelä- ja Keski-Amerikan eläinten määrä on vähentynyt jo 89 prosenttia vuodesta 1970. Makean veden selkärankaisten määrä on vähentynyt 83 prosenttia.
– Tilanne on kriittinen. Käynnissä on ennennäkemätön sukupuuttoaalto, joka on ensimmäistä kertaa historiassa ihmisen aiheuttama, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.
SUURIMMAT SYYT eläinten määrän vähenemiseen ovat luonnonvarojen ylikulutus ja maankäytön muutokset. Maankäytössä suurin vaikutus on maan raivaamisella maatalouden tarpeisiin, kuten karjalaitumiksi sekä soija- ja palmuöljyviljelmiksi. Yhdessä ylikulutus ja maankäyttö selittävät kaksi kolmasosaa eläinten määrän vähenemisestä.
Luonnonvarojen ylikulutuksen lisäksi myös ilmastonmuutos vaikuttaa lajeihin jo nyt. Tulevaisuudessa sen osuus eläinten määrän vähenemisestä voimistuu, mikäli valtiot eivät sitoudu pikaisiin päästövähennyksiin. Maapallon lämpeneminen olisi rajattava korkeintaan 1,5 asteeseen. Jo kahden asteen lämpeneminen tarkoittaisi eläinten määrän rajua vähenemistä.
”Päättäjien on sitouduttava pikaisesti päästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen lisäämiseen metsissä. Hiilinielujen lisääminen auttaa myös metsien monimuotoisuuden turvaamisessa.”
Eläinten määrän väheneminen on mahdollista vielä pysäyttää, mutta suojeluun on ryhdyttävä nopeasti. Suojelualueita tarvitaan lisää ja lajien tilannetta esimerkiksi jokiympäristöissä on parannettava. Lisäksi on puututtava muun muassa ylikalastukseen ja salametsästykseen.
– Tarvitsemme päättäjiltämme nyt selkärankaa tehdä päätöksiä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä Suomessa että ulkomailla, sanoo Rohweder.
