Kersantti Napalm: Barracuda

Paras Napalm seikkailu koskaan?

No nyt ovat äijät Vitikainen ja Tuppurainen luoneet kyllä sellaisen Kersantti Napalm -viihdepläjäyksen, että oksat pois ja napalmia ilmoille! Vaikka olen aiemmin täällä sivuillamme arvioinut useita Napalm-teoksia, ja antanut niille hyviä arvioita, niin nyt ollaan kyllä oikeastaan jo suorastaan täydellisessä sarjakuvapaketissa kiinni.

Tarinaa en lähde liikaa paljastamaan, etten spoilaa uskomattomia juonikuvioita liikaa. Albumin juoni pyörii Napalmin vanhan verivihollisen, terroristi Barracudan ympärillä. Tarina alkaa siitä, kun Barracuda on hyökännyt New Yorkiin ja aiheuttanut 147 ihmisen kuoleman iskuillaan. 

Pikkuhiljaa tarina takaumien avulla esittelee mahdollisia tyyppejä, jotka voisivat paljastua hahmoksi nimeltä Barracuda. Takaumissa tavataan monia muitakin PAF:in (Patriot American Force) hahmoja sekä muita Napalmiin yhdistettäviä henkilöitä. Mukana on tietysti zombieita, neuvosto-ohjuksia Kuubassa, kolmiodraamaa ja tietenkin täyttä actionia. Kaikki johtaa lopulta erittäin hyvin käsikirjoitettuun ja mielenkiintoiseen loppuratkaisuun. 

Tosin Jälkipoltin (jälkisanat Vitikainen ja Tuppurainen) sanoissa käy ilmi, että Vitikainen on kuitenkin peukaloinut loppua. Olisi mielenkiintoista tietää, millainen lyhyempi loppu alunperin oli?

Muutenkin jälkisanat ja alun hahmoesittelyt ovat mielenkiintoista luettavaa. 

Tuppuraisen taidetta on ilo katsella. Se on selkeää, hyvin rytmitettyä ja virtaviivaista. Täysin kansainvälisesti markkinakelpoista kamaa.  Mutta tällä kertaa Vitikainen näyttää todelliset kyntensä käsikirjoittajana. Lieneekö syynä se, että tämä on Napalmin seikkailuksi todella pitkä. Yli 60 sivua. Mutta se ei haittaa. Päin vastoin. Enemmänkin olisi voinut lukea. Käsikirjoituksessa on maltettu kasvattaa tarinaa hienoon loppuratkaisuun asti hyvällä intensiteetillä, mutta kivoja yllätyksiä matkan varrelle jaellen. 

Ja kun albumi kiiltävine kansineen on vieläpä todella hyvän ja myyvän näköinen, en voi kuin kiittää ja kumartaa jätkiä, ja Egmontia, että sain tämän hienon seikkailun lukea ja arvioida. 

Napalmin pätkätarinat ovat olleet hienoja ja laadukkaita, mutta ehkä nyt oli oikeasti korkea aika saada yksi kokonainen pitkä tarina yksiin tyylikkäisiin kansiin. Taattua hauskaa, ja jännittävää kesälukemista riippukeinuun.

Hommatkaa tämä opus käsiinne!